Miten meihin vaikutetaan?

Oppitunti 3: Sisältöjen levi(tt)äminen: Vastuu ja valinnat media-arjessamme

Oppimateriaali

Mediavaikuttamisella pyritään vaikuttamaan ihmisten asenteisiin, tietoon, uskomuksiin, arvoihin ja toimintaan. Eri tavoin vaikuttamiseen pyrkivät sisällöt leviävät usein omista sosiaalista verkostoista ja lähipiiriltä tulevien suositusten ja jakojen avulla.

Tuottaja:

Mediakasvatusseura ry. / Katri Schroderus

Julkaisuvuosi:

2019

Lisätietoja:

Tutustu myös muihin Miten meihin vaikutetaan -tuntisuunnitelmiin

Tuntisuunnitelman sisältö

Tämän oppitunnin tavoitteena on tukea osallistujia tiedostamaan vastuunsa mediakulttuurissa ja pohtimaan kriittisesti, millaisten sisältöjen jakamiseen ja levittämiseen he itse osallistuvat yksityisissä ja julkisissa mediaympäristöissä. Oppilaat arvioivat, miksi jotkin mediasisällöt leviävät helpommin kuin toiset ja pohtivat erityisesti tunteiden roolia mediasisältöjen kierrättämisessä. Tunnilla tarkastellaan myös, millaisia yleisöjä ja erilaisia tulkintoja viestit voivat saada, ja millaisia eri motiiveja mediasisältöjen jakamiselle voisi olla.

A. Orientaatio:

Orientoiva keskustelu

Keskusteluharjoitus, pienryhmä:

Ohjaa oppilaat pohtimaan 2–3 hengen pienryhmissä seuraavia kysymyksiä:

  • Millä tavalla erilaiset mediasisällöt ja -viestit (uutisista henkilökohtaisiin kuviin) leviävät?
  • Kenelle jaatte tai linkkaatte mediasisältöjä (esim. meemejä)?
  • Millä tavoin reagoitte muiden viesteihin tai julkisiin postauksiin (tykkääminen jne.)?
  • Palauttakaa mieleen erilaisia mediavaikuttamisen muotoja (oppitunti 1). Millaista mediavaikuttamiseen pyrkivää sisältöä olisit itse valmis jakamaan omalle sosiaaliselle verkostollesi? Miksi?
  • Muistelkaa tilannetta, jossa epäröitte jonkin sisällön jakamisen tai julkaisemisen suhteen. Miksi epäröitte? Mitä päätitte tehdä ja mihin se johti? Teittekö omasta mielestänne oikean ratkaisun?

Opettaja! Huomioithan tämän vihapuheen käsittelyssä.

Vihapuheen käsitteleminen oppilaiden kanssa edellyttää opettajalta erityistä herkkyyttä ja tarkkuutta. Vihapuheella pyritään herättämään hyvin ahdistavia tunnetiloja (voimakasta pelkoa, vihaa, häpeää): jotkut ilmaukset luokitellaan myös lainvastaisiksi (esim. kiihottaminen kansanryhmää vastaan). Opettajan tulee punnita tarkkaan, millä tavoin aihetta kannattaa oman ryhmänsä kanssa lähestyä. On mahdollista, että oppilailla on vaikeita kokemuksia, jotka voivat oppitunnilla palata mieleen. Tarvittaessa oppilaan kanssa voi esimerkiksi keskustella aiheesta etukäteen. Ketään osallistujaa ei saa tuoda esiin sellaisella tavalla, joka tuottaa hänelle epämukavia tunteita tai ahdistusta, eikä ketään tule pakottaa jakamaan kokemuksiaan ryhmässä.

Keskusteluharjoitus, koko ryhmä:

Arvioikaa väitettä:

”Tunteet vaikuttavat enemmän kuin järki siihen, mitä jaamme somessa.”

Miten perustelette kantanne? Keskustelkaa koko ryhmän kanssa.

B. Aktiviteetti:

Aikajana

Tiedonhaku ja keskustelu, koko ryhmä:

Palauttakaa mieleen ensimmäisellä tunnilla käsiteltyjä mediavaikuttamisen muotoja oheismateriaalista.

  • Valitkaa mediakohu

    Valitkaa jokin ilmiö tai ”kohu”, joka on ollut julkisuudessa pidempään, ja etsikää siitä julkaistuja sisältöjä sekä sosiaalisessa mediassa että muualla internetissä (esim. verkkolehdissä).

  • Aikajana

    Poimikaa esimerkkejä eri kanavista ja yrittäkää palata mahdollisimman kauas taaksepäin. Tehkää aikajana, johon kokoatte ja sijoitatte löytämiänne sisältöjä niiden julkaisupäivän mukaan.

  • Pohdinta

    Miksi sisällöt ovat levinneet? Kuka niitä on jakanut? Millä tavalla tarina on muuttunut matkan varrella? Miten arvelette tunteiden vaikuttaneen sisällön jakamiseen?

Verkkosisällön tahmeus tarkoittaa sitä, kuinka tehokkaasti se saa katsojan tai lukijan pysymään sivulla tai jakamaan sen. Samalla se viittaa siihen, kuinka voimakkaan tunnereaktion sisältö aiheuttaa. Sensationalistinen sisältö pyrkii aisteihin vaikuttamalla herättämään mahdollisimman voimakkaan reaktion. Pohtikaa, miten nämä käsitteet liittyvät valitsemaanne ilmiöön/kohuun.

C. Aktiviteetti:

Miten toimisit-peli

Valmistelut

Toteutustavasta riippuen tulosta ja leikkaa Miten toimisit? -laput (linkki). Erottele vastaanottajat ja viestit eri pinoihin. Muistiinpanoja varten tarvitaan mahdollisesti kyniä ja paperia.

Jaa luokka 3-4 hengen pienryhmiin.

Ennen pelaamisen aloittamista ryhmien tavoitteena on selvittää, mitä tarkoittavat käsitteet vahvistusharha ja informaatiokupla. Voitte lämmitellä ottamalla leikkimielisen kilpailun siitä, mikä ryhmä löytää määritelmät nopeimmin ja/tai kenen tiedonlähteet ovat luotettavimmat. Käykää yhdessä läpi tiedonhaun tulokset.

Pienryhmäharjoitus

Pelatkaa ”Miten toimisit?” -peliä. Pelin tarkoituksena on eläytyä pelissä valmiiksi määriteltyjen vastaanottajien asemaan ja miettiä, miten he toimisivat tilanteessa, jossa he kohtaisivat erilaisia mediasisältöjä. Oppilaat pohtivat, miten vastaanottaja
suhtautuisi kohtaamaansa mediasisältöön: Levittäisikö hän sisältöä? Miksi?

  • Pelin kulku

    Pelissä nostetaan sattumanvaraisesti mediasisältöä kuvaileva lappu ja toisesta pinkasta kuviteltu vastaanottaja.

  • Keksikää tarina

    Ryhmän jäsenten tehtävänä on keksiä tarina, joka tilanteeseen liittyy. Millaiset asiat vaikuttavat siihen, miten eri osapuolet reagoivat tilanteessa (esim. päättävät jakaa tai olla jakamatta sisältöä)?

  • Miten toimisit?

    Pohtikaa erilaisten vastaanottajien suhtautumista kohtaamaansa mediasisältöön ja levittäisikö tämä sisältöä eteenpäin:

    1. Millaisia tunteita mediasisältö voisi herättää vastaanottajassa? Miksi?
    2. Millaisille yleisöille hän haluaisi jakaa sisällön (esim. oma kaveripiiri, jokin tietty ryhmä, laaja yleisö)
    3. Millaisissa kanavissa hän voisi jakaa sisällön?
    4. Mistä sisältö on peräisin (lähdekritiikki)?
    5. Mitä haittaa tai hyötyä sisällön jakamisesta olisi muille?

Lopuksi ryhmät valitsevat esitettäväksi koko ryhmälle yhden tarinan ja perustelunsa sille, miten tilanteessa toimisivat. Halutessanne voitte äänestää ”voittajan”, eli realistisimman/hauskimman tarinan, rakentavimmat toimintaohjeet ja pitävimmät perustelut.

Esimerkki-

tarina

Nuoriso-ohjaaja (vastaanottaja) saa vahingossa WhatsAppissa kaverisi vain sinulle lähettämän kuvan, jossa on kaverin bongaama kyykäärme (sisältö). Hän vastaa sinulle humoristiseen sävyyn, jolloin huomaat, että kaverillesi tarkoittama viesti menikin jostain syystä väärälle henkilölle. Pahoittelet, kerrot että kyseessä oli vahinko ja pyydät olemaan jakamatta kuvaa. Nuoriso-ohjaaja ymmärtää tilanteen ja lupaa olla jakamatta sisältöä.”

Vaihtoehtoinen toteutus

Pelaaminen koko luokan voimin:

Arpokaa valmiiksi erilaisia sisältö–vastaanottaja-pareja, jotka käytte läpi koko luokan kanssa kyksitellen. Asemoitukaa eri puolille luokkaa sen mukaan, uskotteko vai ettekö usko henkilön jakavan sisällön eteenpäin
(a) omalle sosiaaliselle verkostolleen b) julkisesti.

Perustelkaa mielipiteenne.

D. Purku

Mitä opimme tällä oppitunnilla?

Keskusteluharjoitus, koko ryhmä:

Keskustelkaa yhdessä:

Pyydä oppilaita tiivistämään opittu muutamaan ydinajatukseen.

  • Miten tunteet vaikuttavat mediasisältöjen kiertämiseen sosiaalisessa mediassa?
  • Miksi sisältöjen jakamisessa kannattaa olla erityisen tarkkana?
  •  Mitä tulisi ottaa huomioon, ennen kuin jakaa mediasisältöjä läheisilleen tai julkisesti?

Ryhmätyö, koko ryhmä tai pienryhmät

Tiivistäkää pääajatukset visuaaliseen tuotokseen:

  • Yhteenveto

    Tehkää yhdessä 4–5 kohdan lista otsikolla ”Ennen kuin jaat somesisältöä, mieti näitä asioita!”

  • Lopputyö

    Voitte tehdä posterin, videon tms., joka jaetaan koulussa tai oppilaiden läheisille. Miettikää kohdeyleisöä!