Miten meihin vaikutetaan?

Oppitunti 1: Mediavaikuttamisen monet muodot

Oppimateriaali

Oppitunnilla tarkastellaan mediavaikuttamisen erilaisia, ristiriitaisiakin tunteita herättäviä muotoja, tavoitteellisen mediavaikuttamisen näkökulmasta. Tunnilla pyritään hahmottamaan, millaiseen mediavaikuttamiseen törmäämme arjessamme.  Mihin sillä pyritään, miten se vaikuttaa meihin ja kuka tai ketkä ovat mahdollisesti sen takana?

Tunnilla harjoitellaan erottamaan erilaisia vaikuttamisen muotoja:

  • mainonta ja markkinointi
  • satiiri ja huumori
  • populismi ja retoriikka
  • disinformaatio
  • propaganda
  • vihapuhe

Tuntisuunnitelman sisältö

Tuottaja:

Mediakasvatusseura ry. / Katri Schroderus

Julkaisuvuosi:

2019

Lisätietoja:

Tutustu myös muihin Miten meihin vaikutetaan -tuntisuunnitelmiin

Tunnilla vertaillaan ja suhteutetaan erilaisia vaikuttamisen keinoja toisiinsa arvioiden niiden eettisyyttä. Lisäksi tunnilla harjoitellaan oppimaan oppimisen taitoja: oppilaat pohtivat, millaisia taitoja ja tietoja medialukutaitoisella oppilaalla on ja asettavat sen perusteella oppimistavoitteet tunneille.

Jos aika ei riitä kaikkien tehtävien tekoon tai tehtävät tuntuvat liian vaikeilta omalle ryhmällesi, voit valikoida ja muokata tehtäviä omiin tarpeisiisi sopivammiksi.

A. Orientaatio

Mitä medialukutaito on?

Keskusteluharjoitus, koko ryhmä:

Tutustu mediavaikuttamisen muotojen määritelmiin ennakkoon oheismateriaalin avulla.

Keskustelkaa luokassa siitä, millaisia ajatuksia ja tunteita mediavaikuttamisen eri muodoista herää.

  • Ovatko käsitteet tuttuja? Missä yhteydessä oppilaat ovat kuulleet niistä?
  • Mitä oppilaat tietävät aihepiiristä entuudestaan?
  • Millaisiin mediavaikuttamisen tapoihin olette törmänneet tänään? Entä viimeisen viikon aikana?
  • Millaisista asioista voitte päätellä, että teihin yritettiin vaikuttaa (positiivisesti tai negatiivisesti)? Esimerkiksi mainokset, jotka kannustivat ostamaan jotakin; jonkin poliitikon kommentti, jossa vedottiin ”tavalliseen kansaan”; valeuutinen jne.

Listatkaa esimerkkejä viesteistä, sisällöistä ja mediaympäristöistä. Pohtikaa, kuka tai ketkä yrittivät vaikuttaa teihin tai saada teidät tekemään tai ajattelemaan jotakin.

Oheismateriaali:

Mediavaikuttamisen muotoja

Opettaja! Huomioithan tämän vihapuheen käsittelyssä.

Vihapuheen käsitteleminen oppilaiden kanssa edellyttää opettajalta erityistä herkkyyttä ja tarkkuutta. Vihapuheella pyritään herättämään hyvin ahdistavia tunnetiloja (voimakasta pelkoa, vihaa, häpeää): jotkut ilmaukset luokitellaan myös lainvastaisiksi (esim. kiihottaminen kansanryhmää vastaan). Opettajan tulee punnita tarkkaan, millä tavoin aihetta kannattaa oman ryhmänsä kanssa lähestyä. On mahdollista, että oppilailla on vaikeita kokemuksia, jotka voivat oppitunnilla palata mieleen. Tarvittaessa oppilaan kanssa voi esimerkiksi keskustella aiheesta etukäteen. Ketään osallistujaa ei saa tuoda esiin sellaisella tavalla, joka tuottaa hänelle epämukavia tunteita tai ahdistusta, eikä ketään tule pakottaa jakamaan kokemuksiaan ryhmässä.

Keskusteluharjoitus, pienryhmät:

Perusopetuksen opetussuunnitelmassa puhutaan monilukutaidosta: medialukutaito on sen yksi osa-alue. Ohjaa oppilaat pohtimaan 3–4 hengen ryhmissä:

  • Mitä medialukutaito tarkoittaa
  • Millaisia tietoja ja taitoja medialukutaitoisella ihmisellä on?

Listatkaa parin minuutin keskustelun jälkeen yhteisesti ylös medialukutaitoon kuuluvia taitoja ja tietoja. Tällaisia ovat mm. lähdekritiikki, kriittinen ajattelu, avoimuus uudelle tiedolle ja erilaisille mielipiteille, oman viestijäkuvan tunnistaminen, vuorovaikutustaidot, empatia, vaikutusmekanismien tunnistaminen jne.

Oppimistavoitteet:

Muodostakaa tunnin (tai toteutuksesta riippuen tuntien) oppimistavoitteet: listatkaa sellaisia taitoja, joita oppilaat haluavat teeman (mediavaikuttaminen) valossa oppia.

B. Aktiviteetti:

Mediavaikuttamisen muotoja

Keskusteluharjoitus, pienryhmät:

Näytä oppilaille Mediavaikuttamisen muotoja -oheismateriaali. Käy läpi oheismateriaalissa kuvatut ilmiöt. Jaa jokaiselle ryhmälle käsiteltäväksi yksi materiaalissa kuvatuista ilmiöistä ja ohjaa osallistujat keskustelemaan seuraavien kysymysten pohjalta:

  • Millaisista piirteistä tai minkä perusteella käsittelemänne ilmiön voi tunnistaa?
  • Mitä keinoja siinä yleensä käytetään?
  • Missä voisitte todennäköisesti törmätä tällaiseen ilmiöön tai vaikuttamismuotoon?
  • Millaisessa mediaympäristössä ja vuorovaikutustilanteissa kuvattua vaikuttamista voisi esiintyä?
  • Miten se voi muuttua riippuen siitä, millainen media on kyseessä?
  • Mihin ilmiöllä pyritään?
  • Miksi se on tai voi olla vahingollinen?

Keskusteluharjoitus, koko ryhmä:

Keskustelkaa lopuksi koko ryhmän kanssa ja käykää yhdessä läpi seuraavia kysymyksiä:

  • Mihin erilaisilla vaikuttamisen tavoilla pyritään – mitä niillä yritetään saavuttaa?
  • Mikä mediavaikuttamisen muodoissa on yhteistä, mitä erilaista?
  • Millaiset vaikuttamiskeinot ovat mielestänne tavallisempia kuin toiset? Miksi?
  • Onko joitain vaikeampi tunnistaa kuin toisia? Miksi?
  • Mitkä vaikuttamismuodot ovat eettisesti erityisen ongelmallisia?

Äänestäkää ja keskustelkaa: pyydä oppilaita perustelemaan mielipiteensä.

C. Aktiviteetti:

Myönteinen vaikuttaminen

Keskusteluharjoitus, koko ryhmä:

Oheismateriaalissa on käsitelty lähinnä negatiivisia, manipulaatioon, harhaanjohtamiseen perustuvia tai muilla tavoin epäeettisiä mediavaikuttamisen muotoja. Pohtikaa sellaisia vaikuttamiskeinoja, jotka mielestänne ovat/voisivat olla rakentavia:

  • Millaisin keinoin voidaan myönteisellä tavalla ajaa omaa asiaa?
  • Millaisia periaatteita tulisi silloin mielestänne noudattaa?

D. Aktiviteetti:

Työkalu medialukutaidon itsearviointiin

Pienryhmäharjoitus

Ohjaa oppilaat ensin  3-4 hengen pienryhmiin.

Suunnitelkaa omannäköinen mediataitopassi, -kartta tai vastaava, johon valitsette neljä tärkeintä medialukutaitoon liittyvää taitoa (ks. aiemmin määrittämänne oppimistavoitteet).

  • Valitkaa taidot

    Kukin ryhmä valitsee alkutunnista (orientaatio: Mitä medialukutaito on?) kartoitetuista mediataidoista neljä tärkeintä.

  • Taitojen kehittyminen

    Miettikää, miten voitte seurata näiden taitojen kehittymistä. Miten voi huomata, että on edistynyt jossakin listaamistanne taidoista? (Esim. huomaat kiinnittäväsi huomiota lähteeseen; tiedostat ja arvioit, millaisen kuvan annat itsestäsi somessa julkaisemiesi sisältöjen perusteella).

  • Taitopassi

    Työstäkää yhteisen pohdinnan perusteella itsearviointityökalu (vapaamuotoinen toteutus, esim. yksinkertainen Excel-taulukko tai väritystehtävänä toteutettava kuva), jonka taltioitte seuraavien tuntien työskentelyä varten. Jättäkää tilaa myös uusille havainnoille ja oivalluksille.

E. Case:

Jessikka Aron häirintää koskeva oikeudenkäynti 2018

Taustatietoa

Tutustukaa toimittaja Jessikka Aroon esimerkiksi katsomalla osa alla olevasta Yle Uutisluokan haastattelusta tai tutustumalla Aron juttuihin. Voit pohjustaa toimittajan häirintää koskevan oikeusjutun käsittelemistä kartoittamalla, mitä oppilaat tietävät ennakkoon Arosta.

Pohdinta, yksilötehtävä:

Ohjaa oppilaita etsimään vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

  • Millaisesta aiheesta Aro on tehnyt tutkivaa journalismia?
  • Mitä Aro tarkoittaa puhuessaan trollaamisesta?

Huomio!

Mikäli oppilaat etsivät tietoa aiheesta, muistuta heitä erityisestä tarkkuudesta lähteiden tarkistamisessa: Arosta on kirjoitettu paljon valemedioissa, ja nämä tulokset todennäköisesti nousevat esiin myös hakukoneissa.

Oikeusjuttu

Kerro oppilaille vuoden 2018 oikeusjutusta (taustoista, osapuolista, lopputuloksista), jonka asianomistajana Aro oli. Lisää aiheesta esimerkiksi seuraavissa jutuissa:

Keskusteluharjoitus, koko ryhmä:

Keskustelkaa yhdessä:

  • Millaisia mediavaikuttamisen muotoja juttuun liittyy?
  • Mitä tarkoittaa maalittaminen? Mitä seurauksia siitä oli?
  • Miksi Aroa on yritetty vaientaa?
  • Millaisia sananvapauteen liittyviä kysymyksiä jutussa on?
  • Millaisia tunteita tapaus herättää?