Kolme kysymystä juttusarjassa esitellään ajankohtaisia mediakasvatuksen tutkimuksia, ilmiöitä ja projekteja. Tässä artikkelissa tutustutaan Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden, Into ry:n ja Mediakasvatusseuran Tekoälytaidot nuorten toimijuutta vahvistamassa -hankkeeseen.
1. Mitä hankkeessa tehdään ja miksi?
Tekoälytaidot nuorten toimijuutta vahvistamassa -hankkeessa on kolme erillistä keskeistä tavoitetta. Ensimmäisenä on etsivän nuorisotyön asiakaskunnan tavoittaminen ja heidän tarpeidensa hahmottaminen. Eli, miten tekoäly näkyy ja kuuluu heidän elämässään ja kuinka heidän tekoälylukutaitoansa voitaisiin parantaa.
Toisena tavoitteena on julkaisun tuottaminen nuorten parissa toimiville, jossa tekoälyä käsitellään kansantajuisesti ja laaja-alaisesti keskittyen kuitenkin vahvasti nuorten näkökulmaan; miten tekoälystä voidaan keskustella nuorten kanssa, miten se vaikuttaa nuorten elämään nyt ja tulevaisuudessa ja millaisia taitoja ja osaamista se vaatii nuorten parissa toimivilta.
Kolmantena tavoitteena on tuoda etsivän nuorisotyön ja työpajatyön ammattilaisille menetelmiä ja välineitä tekoälyn hyödyntämiseen heidän työssään. Tähän pyrimme vastaamaan järjestämällä ammattilaisille koulutusta ja toteuttamalla teemasta verkkokurssin Into ry:n sivuille. Nuorten tavoittaminen on osoittautunut näistä tavoitteista kaikista hankalimmaksi, mutta olemme kuitenkin saaneet haastateltua nuoria julkaisua varten ja siten heidänkin äänensä on saatu kuuluviin
2. Miten tekoälyä voidaan hyödyntää nuorisotyössä?
Yksi keskeisistä asioista teemoista koko hankkeessa on ollut ymmärryksen lisääminen siitä mitä tekoälyllä tarkoitetaan. Tekoälyhän ei ole synonyymi ChatGPT:n kaltaiselle laajalle kielimallille vaan sillä kuvataan tietokoneohjelmia, joiden toimintaperiaatteena on automatisoida tietojärjestelmien toimintaa ja simuloida ihmisten kykyä tehdä loogisia päätelmiä järjestelmään syötetyn materiaalin perusteella. On ollut mielenkiintoista seurata kuinka keskustelu tekoälystä on ottanut tuulta alleen, mutta ihmisillä on vielä aika rajoittunut käsitys missä ja miten tekoäly vaikuttaa meidän elämäämme. Tekoäly ja algoritmeihin perustuvat järjestelmät ovat käytännössä kaikkialla. Perus älypuhelimessakin on tekoälyyn perustuvia ominaisuuksia kuten ääniohjaus ja puheentunnistus, konenäkö, ennakoiva tekstinsyöttö, kuvankäsittely, virranhallinnan optimointi, käännöspalvelut, biometrinen tunnistus (sormenjäljen- tai kasvojen tunnistus), askelmittari ja tietenkin erilaisten hakukoneiden ja sosiaalisen median algoritmit. Hyödynnämme siis tekoälyä huomaamattamme hyvin paljon nuorisotyössä jo nyt ihan vaan käyttämällä meidän arjessamme läsnä olevia palveluita.
Nuorten tekoälylukutaitoa, eli sitä miten nuoret pystyvät erottamaan erilaisten tekoälyjen vaikutuksia elämäänsä, voidaan kuitenkin harjoitella. Nuorten kanssa olisikin hyvä testailla ja kokeilla erilaisia palveluita, että he tiedostavat millaista materiaalia generatiivisella tekoälyllä voidaan tuottaa. Mediakasvatuksen näkökulmasta onkin olennaista, että nuoret tietävät miten helppoa on luoda valeuutisia tai kuvamateriaalia mistä aiheesta tahansa, että opimme suhtautumaan kuluttamaamme mediaan kriittisesti. Nuorisotyössä olisi myös hyvä tutustua tekoälyn mahdollisuuksiin saavutettavuuden parantamiseksi. Esimerkiksi tämän hankkeen kohderyhmällä, etsivän nuorisotyön asiakkailla, voi olla esimerkiksi jotain oppimisvaikeuksia, jolloin tekstin kirjoittaminen tai lukeminen voi olla hankalaa. Tekoälyä hyödyntämällä voidaan saada esimerkiksi pitkistä Kelan päätöksistä tiivistelmä. Tekoäly voidaan saada lukemaan se ääneen ja siihen voidaan kirjoittaa vastine sanelemalla ja täydentämällä sitä ChatGPT:n kaltaisilla laajoilla kielimalleilla.
3. Miksi tekoälyn käyttö nuorten toimijuuden edistäjänä nähdään tärkeänä?
Hankkeen kohderyhmäksi valikoitui etsivän nuorisotyön asiakkaat sen vuoksi, että meillä heräsi huoli siitä, miten he saavat riittävän ymmärryksen tekoälyn vaikutuksista elämäänsä. Erilaiset työkalut ja palvelut kehittyvät sellaisella vauhdilla, että on hankalaa pysyä perässä, vaikka niitä pitääkin aktiivisesti silmällä. Nuoret, jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella eivät saa ehkä niin paljoa kokemusta mitä vastaavan ikäiset nuoret saavat osana koulutustaan tai työpaikan perehdystä.
Etsivällä nuorisotyöllä onkin tietty vastuu myös digitaalisen syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevilla nuorilla tulisi olla mahdollisuus saada tekoälyätyökaluista kokemusta, etteivät he jää aivan kehityksestä jälkeen. Nämä työkalut ja palvelut voivat olla myös nuoria aktivoivia ja tukea heidän omaa toimijuuttaan. Esimerkiksi työhakemusten tekemisessä tekoälyltä voi kysyä mitä hakemukseen kannattaa laittaa tai tekoäly voi olla sinnikäs tutor auttamaan koodaamisen opiskelussa. Tekoäly ei tee mitään nuoren puolesta, mutta voi madaltaa kynnystä tarttua asioihin ja ainakin se helpottaa tyhjänpaperin kammoa, kun saa jotain ajatuksia nopeasti näytölle tekstin, kuvan, videon tai äänen muodossa.
Yhdenlaista toimijuuden edistämistä on jo se, että nuoret uskaltautuvat testaamaan erilaisia palveluita ja ohjelmia ja heidän pelkojaan uutta teknologiaa kohtaan lievennettäisiin. En uskalla edes kuvitella millaisia palveluita meillä on käytössämme muutaman vuoden kuluttua, mutta se on aivan varmaa, että tekoälyjen hyödyntämisestä tulee yhä suurempi osa meidän arkeamme. Tästä syystä yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä meillä kaikilla tulee olla riittävä tekoälylukutaito ja uskallusta käyttää sitä.
Kirjoittaja
Kysymyksiin vastasi Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden projektisuunnittelija Panu Räsänen. Panu on aikaisemmin työskennellyt erityisnuorisotyöntekijänä, etsivän nuorisotyön ohjaajana ja digitaalisen nuorisotyön suunnittelijana digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus Verkessä. Nuorten tekoälytaidot toimijuutta tukemassa -hankkeessa hän vastaa hankkeen koordinaatiosta sekä koulutusten että verkkokurssin toteutuksesta. Hanke on Kavin rahoittama ja sitä hallinnoi Helsingin kaupunki. Hankkeen kumppaneina toimivat Mediakasvatusseura ry ja Into ry.