3 kysymystä: KAVI:n tuore kysely valottaa mitä nuoret tekevät ja kokevat älypuhelimillaan?

30.5.2024

Kolme kysymystä juttusarjassa esitellään ajankohtaisia mediakasvatuksen tutkimuksia, ilmiöitä ja projekteja. Tässä artikkelissa kerrotaan Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tuoreen kyselyn tuloksia liittyen nuorten ja nuorten aikuisten kokemuksiin älypuhelimien käytöstä. Tuloksista kertovat KAVI:n erityisasiantuntija Saara Salomaa ja projektipäällikkönä FISIC-hankkeessa toiminut Rauna Rahja.

1. Mitä tutkittiin ja miksi?

Nuoruus on ikävaiheena monien muutosten aikaa, jossa medialla on keskeinen rooli. Erityisesti älypuhelin ja sen välityksellä avautuvat mediaympäristöt ja sisällöt kytkeytyvät tiiviisti monen suomalaisen arkeen ja hyvinvointiin. Halusimme Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa (KAVI) selvittää, millaisina nuoret ja nuoret aikuiset itse kokevat median, erityisesti älypuhelimen ja sosiaalisen median käytön ja oman hyvinvointinsa yhteyden. 

Nuoret ja älypuhelimet: Kysely 15-29 -vuotiaiden hyvinvoinnin ja mediankäytön yhteyksistä -tutkimuksen kohdejoukkona olivat 15–29-vuotiaat suomalaiset. Kyselyyn vastasi 1021 henkilöä. Aineisto kerättiin internetpaneelissa marraskuussa 2023. Kyselyn toteutti E2 Tutkimus KAVIn tilaamana.

Kyselyn myötä selvitettiin muuttuvan mediankäytön motiiveja ja yhteyksiä suomalaisten nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointiin.

2. Mitkä olivat tutkimukset kolme keskeisintä tulosta?

Kysely tarjosi uutta tietoa sosioekonomisten taustatekijöiden yhteyksistä digitaalisen median ja älypuhelinten parissa koettuun hyvinvointiin ja riskeihin. Myös sukupuolten välillä on nähtävissä eroja mediankäytön kokemuksissa. Kysely osoitti lisäksi, että median, tässä tapauksessa älypuhelimen, käyttö vaikuttaa muuttavan muotoaan ja motiivejaan elämäntilanteiden mukaan.

Alle 20-vuotiaat painottavat hauskanpitoa ja viihtymistä sekä uusien kavereiden ja ystävien löytämistä muita ikäryhmiä useammin. Yli 25-vuotiaat sen sijaan korostivat muita useammin yhteydenpitoa läheisiin, ja apua arjen hoitamisessa sekä uutistapahtumien seuraamisessa. Kaikille ikäryhmille yhteydenpito läheisiin ihmisiin on kuitenkin kaikkein tärkein seikka omassa älypuhelimen käytössä. 

Yleisimpiä kielteisiä kokemuksia kyselyn mukaan olivat ulkonäköpaineet, jotka koskettivat vastaajista 42 prosenttia sekä vihapuhe, syrjivät ja rasistiset sisällöt, joita 40 prosenttia vastaajista oli älypuhelimellaan kohdannut.  Vaikuttamaan pyrkivää, virheellistä tai valheellista tietoa kertoi kohdanneensa kaikista vastaajista 32 prosenttia.

Naiset kertoivat kohtaavansa älypuhelinta käyttäessään kielteisiä asioita selvästi miehiä useammin. Naiset kohtasivat selvästi miehiä enemmän ulkonäköpaineita sekä vihapuhetta ja ahdistavia sisältöjä. Yksi kyselyn selkeimmistä kielteisiä kokemuksia koskevista tuloksista on, että seksuaalinen häirintä verkossa kohdistuu erityisesti tyttöihin. Kyselyn mukaan nuoret naiset joutuvat kolme kertaa miehiä useammin seksuaalisesti häirityksi digitaalisilla alustoilla.Häirintäkokemukset painottuvat vieläpä alaikäisiin tyttöihin: 15–19-vuotiaiden tyttöjen ryhmässä häirityksi tuleminen oli kaksi kertaa yleisempää kuin yli 20-vuotiailla.

Naisilla oli kuitenkin kiinnostavasti kielteisten kokemusten ohella selkeästi miehiä enemmän myös myönteisiä kokemuksia älypuhelimillaan. Yhtenä esimerkkinä oli vertaistuki, jonka älypuhelimen käyttö mahdollisti.

Kyselyn mukaan perheen taloustilanteella on vaikutusta siihen, millaisia ilmiötä 15–29-vuotiaat kohtaavat älypuhelimillaan. Monet älypuhelimen käyttöön liittyvät kielteiset mediakokemukset korostuivat heikossa taloudellisessa tilanteessa olevilla nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Kyselyssä toimeentuloa kysyttiin koettuna, subjektiivisena mittarina. 

Kielteisiä kokemuksia älypuhelimen käytöstä kertoivat kokevansa eniten ne nuoret, jotka olivat arvioineet kotinsa taloudellisen tilanteensa huonoksi. Esimerkiksi huonommuuden tunteita tai alhaista itsetuntoa kokee erittäin hyvin toimeentulevista vain 18 prosenttia, kun erittäin huonosti toimeentulevista vastaavia kokemuksia on yli 40 prosentilla. Heikompi toimeentulo vaikutti olevan yhteydessä myös yksinäisyyden, ulkopuolisuuden ja ulkonäköpaineiden kokemisen yleisyyteen. Heikommista taloudellisista lähtökohdista ponnistavien nuorten älypuhelimen käytössä korostuivat myös kokemukset vihapuheen ja syrjivien sisältöjen kohtaamisesta sekä taloudellisista haitoista, kuten harkitsemattomista ostopäätöksistä ja uhkapelaamisesta.

3. Miten nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset voivat huomioida tutkimustuloksia työssään nuorten kanssa?

Kyselytutkimuksen myötä saadut uudet näkökulmat edesauttavat ensinnäkin kokonaiskuvan hahmottamista nuorten mediankäytöstä. Toiseksi nuorten itsensä kuuleminen auttaa mediakasvattajia eri aloilla suunnittelemaan ja toteuttamaan tarkoituksenmukaista mediakasvatusta. Parhaimmillaan mediakasvatus tähtää mediakulttuurissa elävien lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja heitä ympäröivien perheiden, kasvattajien ja ammattilaisten mediakasvatusvalmiuksien vahvistamiseen.

Koetulla toimeentulolla oli vaikutusta myös nuorten osallisuuden kokemukseen verkossa. Heikosti toimeentulevat kokivat kuuluvansa joukkoon ja olevansa hyväksyttyjä verkkoyhteisöissä tai sosiaalisen median ryhmissä muita harvemmin. Hyvinvoinnin kannalta yhteenkuuluvuuden ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset ovat tärkeitä mediakasvatuksen sisältöjä. Nuorten parissa voidaan pohtia sosiaalisen median toimintalogiikkaa sekä omaa ja muiden toimintaa verkon eri alustoilla: missä määrin ne edistävät ryhmään kuulumista tai syrjään jäämistä? 

Nuoret saivat myös vastata avokysymykseen ja kertoa näkemyksiään siitä, miten hyvinvoinnista ja arjen tasapainosta voi huolehtia suhteessa älypuhelimen käyttöön. Monesta kysymyksen vastauksesta huokui pyrkimys kurinalaisuuteen älypuhelimen käytössä ja suhteellisen ankara suhtautuminen älylaitteiden rajoittamiseen. Usea avovastaus heijasteli myös vaatimusta, että yksilön olisi itse kyettävä hallitsemaan arkea monin tavoin läpäisevää älypuhelimen käyttöä. Nuoret vaikuttavatkin ainakin jossain määrin omaksuneen julkisessa keskustelussa melko yleisen negatiivissävytteisen puheenparren älypuhelinten käytöstä. Toisaalta nuorten vastausten joukossa oli myös monia konkreettisia vinkkejä ja kannustavaa puhetta sekä esimerkkejä siihen, millaiset median käytön tavat voivat vahvistaa hyvinvointia. Nämä vastaukset auttavat keskustelemaan nuorten kanssa älypuhelimen merkityksistä ja tunnistamaan yhdessä median käytön myönteisiä elementtejä.

Kysely antoi ajattelemisen aihetta erityisesti nuorten taloudelliseen toimeentuloon ja sukupuoleen heijastuvasta mediankäytöstä. Mediankäytön tavat ja mediakokemukset vaihtelivat ja vahvistivat käsitystä siitä, että nuoret ovat median käytöissään yksilöllisiä. Se seikka, ettei kahta samanlaista nuorta älypuhelimen ja median käyttäjää löydy, edellyttää myös nuorten parissa toimivilta ammattilaisilta sensitiivistä kohtaamista, uteliasta otetta sekä kykyä ja halua tukea nuorten digihyvinvointia yksilöllisin keinoin.

Artikkelin toinen kirjoittaja Rauna Rahja

Nuoret ja älypuhelimet: Kysely 15–29-vuotiaiden hyvinvoinnin ja mediankäytön yhteyksistä esittelivät Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erityisasiantuntija Saara Salomaa (vas.) ja projektipäällikkönä FISIC-hankkeessa toiminut Rauna Rahja (oik). Kyselytutkimus toteutettiin osana KAVIn koordinoimaa ja yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa toteuttamaa Finnish Safer Internet Centre -hanketta (FISIC), jonka tavoitteena on edistää kansalaisten medialukutaitoa ja lasten ja nuorten turvallisuutta, hyvinvointia ja osallisuutta.

Saara Salomaan kuva: Juha-Pekka Vanhatalo
Rauna Rahjan kuva: Dani Pärnänen

© Copyright - Mediakasvatusseura ry - Toimintaa tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Powered by jannelahtela.fi