3 kysymystä: Nuoret kokevat entistä enemmän yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteita sosiaalisessa mediassa

26.3.2024

Kolme kysymystä on juttusarja, jossa esitellään ajankohtaisia mediakasvatuksen tutkimuksia, ilmiöitä ja projekteja. Tässä jutussa Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) lasten ja nuorten osallisuustyön kehittämispäällikkö ja mediakasvatuksen asiantuntija Paula Aalto kertoo MLL:n Nuorten mediankäytön kyselyn tuloksista. Tuloksista selviää esimerkiksi, että nuoret suhtautuvat entistä kriittisemmin omaan netinkäyttöönsä, mutta yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset ovat lisääntyneet.

1. Mitä tutkitte ja miksi?

MLL kerää jatkuvasti tietoa lasten ajatuksista, näkemyksistä ja kokemuksista, jotta lasten oikeudet, hyvinvointi ja tasa-arvo toteutuisivat – myös digitaalisissa ympäristöissä. Aikuisilla pitää olla riittävästi tietoa lasten ja nuorten mediamaisemasta, mediankäytön tavoista sekä mielenkiinnon kohteista niin perheissä kuin ammatillisesti tapahtuvan mediakasvatuksen sekä päätöksenteon tueksi.

Nuorisokulttuuri elää tällä hetkellä alati muuttuvassa ajassa, jota värittää paitsi digitaalisuuden nopea muutos, myös ilmastokriisi, sodat, polarisaatio sekä talouteen kohdistuva paine. Kaikki tämä heijastuu myös siihen, miten nuoret käyttävät digiä. On tärkeää, että aikuiset tunnistavat mitä nuoren digiarjessa tapahtuu ja osaavat keskustella ja puuttua niihin asioihin, jotka vaikuttavat nuoren hyvinvointiin, kasvuun ja kehitykseen ja vertaissuhteisiin. Yhtä tärkeää on ylläpitää keskustelua siitä ja tunnistaa, että on aikuisten vastuulla, että lapset ja nuoret voivat, osaavat ja pystyvät käyttämään digitaalisia alustoja turvallisesti, omaa ja muiden hyvinvointia tukien.

MLL:n Nuorten mediankäytön kyselyn tavoitteena oli kartoittaa nuorten mediankäytön tapoja sekä ajatuksia heidän digiarkeensa liittyen. Kysely toteutettiin marraskuussa 2023 ja vastauksia kerättiin koulujen, oppilaitosten, (MLL) Nuortennetin sekä sen sosiaalisen median kanavien kautta. Yhteensä 3627 nuorta vastasi kyselyyn. Varsinkin avovastausten määrä oli aineistossa mittava. Kyselyn tuloksia verrattiin paikoin MLL:n vuosina 2018 ja 2021 toteuttamiin nuorten mediankäyttö- ja nettikiusaamiskyselyihin. Vertailu kuvastaa osaltaan nuorten netin käytössä tapahtuneita muutoksia ja trendejä.

2. Mitkä olivat kyselyn kolme kiinnostavinta tulosta?

Vaikka yleinen aikuisten olettamus on, että nuoret käyttävät medioita enemmän kuin koskaan, kävi kyselyssä ilmi, että nettiä vähemmän käyttävien nuorten osuus on lisääntynyt verrattaessa kyselyn tuloksia vuosina 2021 ja 2018 MLL:n toteuttamiin kyselyihin. Tämä kyselyn tulos asettuu vastakkaiseksi sille yleiselle oletukselle, että nuorten kuten muidenkin ikäryhmien kokonaisruutuaika olisi lisääntymässä. Kyselyyn vastanneista lähes puolet arvioi käyttävänsä nettiä sopivasti, mutta tulokset osoittavat, että päivittäinen netinkäyttömäärä on laskenut nuorten keskuudessa viimeisten viiden vuoden aikana. Nuorten netinkäytön vähentymistä kuvaa myös se, että verrattuna vuoteen 2018 aiempaa vähäisempi osuus nuorista kertoo, että heillä on tapana avata puhelin ilman erityistä syytä. Kyselyn mukaan lähes puolet nuorista on tietoisia siitä, että puhelimen avattuaan he saattavat jäädä nettiin aiottua pidemmäksi aikaa, mikä vie aikaa muulta tekemiseltä. Tämä osoittaa nuorten sekä suhtautuvan kriittisesti omaan netinkäyttöönsä että säätelevänsä sitä aiempaa enemmän.

Toinen kyselyssä esiin noussut asia oli nuorten vastauksissa korostuneet sosiaalisen mediankäyttöön liittyvät yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteet. Jopa joka neljäs nuori (26 prosenttia) kertoo kokevansa itsensä yksinäiseksi tai ulkopuoliseksi nähdessään sosiaalisessa mediassa esimerkiksi kuvia tilanteista, joissa he eivät olleet mukana. Lisäksi neljäsosa (26 prosenttia) nuorista kertoo ajattelevansa usein, että heidän oma elämänsä on tylsää verrattuna muiden elämään. Nuorten sosiaaliseen mediaan liittyvät yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteet ovat siis kasvaneet jopa 10 prosenttiyksikköä.

Kyselyssä nousi esiin myös nuorten toiveet aikuisille. Kyselyn vastausten perusteella nuorten mediankäyttö kuormittaa jonkin verran nuorten perhearkea sekä suhteita huoltajiin ja muihin nuorten läheisiin aikuisiin. Nuoret toivovat erityisesti, että aikuiset ymmärtäisivät, kuinka tärkeä osa nuoren sosiaalista elämää ja identiteettiä digitaalisissa ympäristöissä toimiminen on. Lisäksi nuorten vastauksissa korostuu kokemus siitä, että aikuiset ajattelevat lähes kaiken puhelimella tapahtuvan toiminnan olevan tyhjänpäiväistä ja nuorille haitallista. Nuoret korostavat käyttävänsä puhelinta myös tärkeisiin asioihin, kuten opiskeluun ja lukemiseen sekä apuna rentoutumisessa, ja toivovat aikuisten ymmärtävän tämän. Nuoret toivovat myös, että mediankäytöstä voitaisiin keskustella perheissä asiallisesti ja nuorta kunnioittaen yksipuolisen ruutuajan rajoittamisen sekä riitelyn sijaan. Nuorten vastauksista kävi ilmi, että aikuisen apua kiusaamistilanteessa on hakenut vain 17,2 prosenttia vastaajista. He ovat joko itse kertoneet kiusaamisesta aikuiselle tai pyytäneet aikuisen apua kiusaamiseen puuttumiseksi. Avointen vastausten mukaan apua pyydettiin pääasiassa omilta ja kiusatun vanhemmilta sekä opettajilta. Huomionarvoista on, että vain muutama vastaaja kertoo, että aikuisen tuki on auttanut lopettamaan kiusaamisen. Näitä kertomuksia on kuitenkin vähän suhteessa laajaan aineistoon.

3. Miten nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten tulisi huomioida tulokset käytännön työssään?

Kyselyn vastausten perusteella nuorten viesti aikuisille on painava. Vaikka nuoruuteen kuuluu itsenäistyminen ja irtautuminen aikuisista, nuoret toivovat aikuisten läsnäoloa, apua ja tukea – myös digissä. Nuorten kriittistä medialukutaitoa on edelleen tuettava ja heille on tarjottava tietoa keinoista puuttua epäasialliseen, loukkaavaan ja häiritsevään käyttäytymiseen netissä. Aikuisten tulisi pystyä rakentamaan siltoja ja lisäämään nuoren ja aikuisen välistä luottamusta mediankäyttöön liittyvissä asioissa. Myös aikuisen oma esimerkki on tärkeää. On surullista, että kyselyssä vain alle viidesosa nuorista kertoo netissä tapahtuneesta kiusaamisesta aikuiselle, kun tiedetään, miten yleisestä ilmiöstä on kyse. Aikuisella tulisi myös olla keinoja toimia ja ratkaista tilanteita, jos nuori kertoo kiusaamisesta. Mediankäytöllä on merkitystä nuoren kasvuun ja kehitykseen. Parhaimmillaan se mahdollistaa tietoa, vertaistukea ja opettaa erilaisia taitoja. Nuorille on tarjottava myös mahdollisuuksia käsitellä yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksia turvallisessa ympäristössä. Nuoret toivovatkin aikuisilta ymmärrystä siitä mitä merkityksiä medialla on heidän arjessaan, vertaissuhteissa ja identiteetin kehittymisen kannalta. Ymmärryksen lisäksi nuoret toivovat aikuisilta kiinnostusta, aikaa sekä myös apua ja ratkaisuja mediankäyttöön liittyvissä haasteissa. Viranomaisten, ammattilaisten ja vanhempien kykyä ehkäistä ja puuttua sosiaalisessa mediassa ja digitaalisen pelaamisen parissa tapahtuviin väärinkäytöksiin onkin edistettävä, jotta nuorten luottamusta aikuisen mahdollisuuksiin suojella heitä kyetään ylläpitämään tai että menetetty luottamus saadaan palautetuksi.

Kysymyksiin vastasi Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) lasten ja nuorten osallisuustyön kehittämispäällikkö ja mediakasvatuksen asiantuntija Paula Aalto.

MLL on tehnyt mediakasvatustyötä jo 60-luvulta asti. Tänä päivänä MLL:n mediakasvatustyötä tehdään osana laajaa Finnish Safer Internet Centre (FISIC) hanketta, joka on osa Euroopan laajuista yhteistyötä, jonka päämääränä on edistää kansalaisten medianlukutaitoa sekä lasten turvallisuutta ja hyvinvointia. Myös juuri startanneessa Suomen Kulttuurirahaston käynnistämässä ja rahoittamassa ja MLL:n toteuttamassa Digitutkijat hankkeessa tavoitetaan 75% suomalaisista alakouluista digihyvinvoinnin ja medianlukutaidon teemojen äärellä.

MLL:n mediakasvatukseen voi tutustua: mll.fi/mediakasvatus

© Copyright - Mediakasvatusseura ry - Toimintaa tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Powered by jannelahtela.fi