3 kysymystä: Pakopeli vahvistaa nuorten media- ja mainoslukutaitoa käsittelemällä viherpesua
9.8.2023
Kolme kysymystä on juttusarja, jossa esitellään ajankohtaisia mediakasvatuksen tutkimuksia, ilmiöitä ja projekteja. Tässä jutussa kerrotaan Vainua viherpesu -hankkeen pakopelistä, jossa käsitellään viherpesua tavoitteena vahvistaa nuorten media- ja mainoslukutaitoa.
1. Mitä aiheita pakopelissä käsitellään ja minkälaisia taitoja sen avulla voi oppia?
Pakopelin tarkoituksena on perehtyä viherpesuun ilmiönä sekä käsitellä pohtien ja keskustellen sitä, millaisia vaikutuksia viherpesulla voi olla esimerkiksi yksilön, yhteiskunnan tai ympäristön näkökulmasta. Tavoitteena ei ole ainoastaan välittää tietoa viherpesusta vaan luoda syvempää ymmärrystä ilmiöstä, tukea nuoria löytämään uusia näkökulmia ja pohtimaan ratkaisuja yhdessä muiden kanssa.
Pureutuminen aiheeseen monipuolisin menetelmin tukee nuorten kriittisen media- ja mainoslukutaidon kehittymistä. Konkreettisemmin työskentely tarjoaa nuorille myös työkaluja mainosten analysoitiin: kouluvierailun sisällöt tarjoavat esimerkkejä siitä, miten mainonnassa hyödynnetään erilaisia väittämiä sekä esim. kuvia tai symboleja. Erityisesti erilaisten viherväittämien analysointi on haastava tehtävä, ja tätä nuoret pääsevät pakopelin ja purkukeskustelun avulla harjoittelemaan.
Viherpesun tunnistamisen kautta nuorten vastuullinen kuluttajuus kehittyy. Laajemmin vastuullinen kuluttajuus tukee aktiiviseen kansalaisuuteen kasvamista ja osallisuuden kokemuksen vahvistumista.
2. Miten viherpesua käsittelevä pakopeli toimii ja kenelle se on suunnattu?
Pakopeli on suunnattu yläkoulujen 9. luokille ja toisen asteen oppilaitoksille. Opettajat ja ohjaajat voivat tilata maksuttoman kouluvierailun omalle ryhmälleen. Vierailuja toteutetaan syyslukukaudella 28.8.2023 alkaen Joensuun, Oulun ja Turun alueilla sekä pääkaupunkiseudulla. Pakopelivierailu on 75-90 minuutin mittainen ja sen tulee pitämään koulutettu ohjaaja.
Kouluvierailu koostuu kahdesta osiosta: pakopelin pelaamisesta ja purkukeskustelusta. Pakopeli on elämyksellinen ryhmäpeli, jossa ratkotaan pelin taustatarinan siivittämänä teemaan kytkeytyviä loogisia pulmanratkontatehtäviä. Pakopelin tarkoituksena on johdattaa nuoria pureutumaan ilmiöön, viherpesun ilmenemismuotoihin ja siihen liittyviin näkökulmiin kiinnostavalla ja vuorovaikutteisella tavalla. Purkukeskustelu taas tarjoaa nuorille mahdollisuuden jakaa tuetusti oivalluksiaan ja mielipiteitään. Keskustelun aikana rakennetaan yhdessä muiden kanssa uutta ymmärrystä kestävästä kehityksestä ja viherpesusta sekä pohditaan vastuuta ja vaikuttamismahdollisuuksia.
3. Miksi viherpesun tunnistaminen mediassa on tänä päivänä tärkeää?
Kriittinen medialukutaito on tärkeä kansalaistaito, joka tukee meitä esimerkiksi pyrkiessämme tekemään arvojemme mukaisia ja kestävämpiä valintoja. Viherpesu on valitettavan yleistä: Euroopan komission ja kansallisten viranomaisten tutkimuksessa havaittiin, että jopa 40 prosenttia kaikista tutkituista viherväittämistä oli liioteltuja, virheellisiä tai harhaanjohtavia. Kun yritykset joutuvat tarkempaan syyniin ja saavat sanktioita viherpesusta, muuttuu sanamuodoilla ja ilmaisulla kikkailu entistä monimutkaisemmaksi yritysten viestinnässä.
Lainsäädännöllä ja säädöksillä pyritään ehkäisemään viherpesua ja puuttumaan siihen (esim. EU:n komission 22.3.2023 direktiiviehdotus vihreistä väittämistä), mutta valitettavasti edelleen paljon vastuuta lepää kuluttajan harteilla. Jos siis haluaa kantaa kuluttajana tai vaikkapa työelämässä kortensa kekoon ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävän kehityksen puolesta, on opittava tunnistamaan viherpesua.
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen liittyvistä teemoista. Vainua viherpesu -hankkeen pelitestauksiin osallistuneista nuorista suurin osa piti pelin ja purkukeskustelun käsittelemiä teemoja erittäin tärkeinä. Useat kuitenkin kokivat, etteivät ole hahmottaneet ilmiön laajuutta, ja eikä tunne omista vaikutusmahdollisuuksista ole kovin vahva. Siksi nuorille on tarjottava tietoa sekä välineitä niin viherväittämien analysointiin kuin ajatusten jakamiseen ja vaikuttamiskeinojen etsimiseen
