3 kysymystä: Pelisuunnitteluprojektissa opiskelijoiden visio näkyy ja kuuluu
9.12.2022
Kolme kysymystä on Mediakasvatusseuran juttusarja, jossa esitellään tuoreita ja kiinnostavia projekteteja ja tutkimuksia. Tässä jutussa kerromme Tampereen teknillisen lukion pelisuunnitteluprojektista, jossa opiskelijoiden harrastuneisuus ja ideat pääsevät esille heidän toimiessaan ohjelmoijina, suunnittelijoina, käsikirjoittajina, graafikkoina, säveltäjinä ja äänisuunnitelijoina. Projektissa mukana olevat opiskelijat Nico Rannikkoluoto, Riku Nikkola ja Leevi Antila kertovat, mistä projektissa on kysymys ja mikä heitä pelisuunnittelussa kiehtoo. Työskentely isossa ryhmässä on ollut heille uutta ja opettanut muun muassa kommunikoinnin ja kompromissien tekemisen tärkeydestä.
1. Mistä pelisuunnitteluprojektissa on kysymys?
Leevi Antila: Tampereen teknillisen lukion pelisuunnitteluprojektissa kehitämme videopelin, jonka tarkoituksena on antaa mahdollisuus suuremman videopelin toteutumiselle. Projektiin on kerätty ohjelmoinnista, musiikin tekemisestä ja peligrafiikasta kiinnostuneita opiskelijoita, joita lukiossamme on runsaasti. Aiemmin teknillisessä lukiossa on ollut tarjolla lyhyt viikon mittainen pelisuunnittelukokonaisuus. Viikko on pelin kehittämiselle hyvin lyhyt aika ja kurssi on ollut erittäin suosittu. Nyt tarkoituksena on saada taattua enemmän aikaa ja paikkoja halukkaille osallistujille.
Riku Nikkola: Projektin ideana on luoda toimiva peli ja se saadaan aikaan monen oppilaan pyörittämillä ryhmillä, jotka toimivat omassa erikoistuneessa alueessaan. Minun ryhmäni on esimerkiksi vastuussa ääniefekteistä pelissä.
Nico Rannikkoluoto: Opettelemme suunnittelemaan peliä, niin kuin peliyhtiöt. Simuloimme siis oikeaa pelistudiota. Näin peliprojekti antaa myös työkokemusta niille, joita peliala saattaa kiinnostaa myöhemmin. Kysymys myös ryhmätyön harjoittamisesta.
2. Mikä pelisuunnittelussa kiehtoo eniten?
Nico Rannikkoluoto: Pelisuunnittelussa on monta kiehtovaa asiaa. Itselleni kaikki sen osat ovat mielenkiintoisia omalla tavallaan. Kaikista kiinnostavinta itselleni on kuitenkin pelin ohjelmointi, joka on monimuotoista keksimistä ja ongelmanratkaisua. Kiehtovaa on myös, miten ryhmänä kykenemme keksimään ja luomaan täysin oman maailmamme tyhjästä. Parasta on, kun pääsen ajattelemaan ja pohtimaan, miten jotain voisi ratkaista mahdollisimman optimaalisesti, myös tulevaisuuden huomioiden. Silloin pitää tietenkin huomioida tulevaisuuden muutokset ja että kaikki toimii myös niiden kanssa. Aina ei myöskään ole yhtä oikeaa vastausta, mikä tuo esille monia vaihtoehtoja.
Riku Nikkola: Rakastan pelejä ja kun olin nuorempi kävin parilla peliohjelmointikurssilla, mutta mielestäni ohjelmointi oli aika tylsää. Nyt kun sain mahdollisuuden olla osana tätä kurssia, jossa olen enemmän mielenkiintooni kohdistuvassa ryhmässä suunnittelemassa ääniefektejä, liityin siihen ilomielin.
Leevi Antila: Pelisuunnittelussa kiehtovaa on mahdollisuus monialaisen, taiteellisen kokonaisuuden toteuttamisesta. Videopelissä yhdistyy musiikin tuottaminen, graafinen taide ja tarinankerronta. Videopelien kohdalla pelaaja on samassa asemassa kuin kirjan lukija, musiikin kuuntelija ja kuvataiteessa katsoja. Videopelissä nämä kerronnan keinot yhdistetään kokonaisuudeksi pelaajalle, joka pääsee toimimaan itse tarinan edistämiseksi. Mahdollisuus tämän toteuttamiselle on syy miksi pidän pelien tekemisestä.
3. Millaisia taitoja olette oppineet projektissa?
Riku Nikkola: Olen oppinut miten toimia suuressa projektissa ja kuinka tehdä ja miksata ääniefektejä. Lisäksi olen oppinut miten tehdä kompromisseja, jos jokin ei toimi niin hyvin kuin haluaisi.
Leevi Antila: Uutena kokemuksena on ollut näin suuressa ryhmässä työskentely. Yksin tehdessä tiedät koko ajan mitä projektissa tapahtuu. Neljänkymmenen ihmisen ryhmässä selkeän kommunikoinnin ylläpito on osoittanut tärkeytensä. Yleisesti ryhmässä työskentelemisen taidot ovat kehittyneet. On ollut hyödyllistä saada jaettua työtä ryhmän kesken.
Nico Rannikkoluoto: Projekti on kehittänyt eniten mielestäni ryhmässä toimimisen, kommunikoinnin ja yhdessä pohtimisen taitoja. Ryhmän kommunikoinnin pitää todella olla sujuvaa. Jos kommunikointi ei toimi ihmiset saattavat jäädä hetkellisesti ilman tekemistä tai ihan pihalle siitä, mitä heidän pitäisi alkaa työstää. Toisin sanoen ryhmä ei toimi ilman kommunikointia.
Kun toimii ryhmässä pitää myös pystyä luottamaan muihin ihmisiin. Hommat on jaettu monien ihmisten välille, joten kaikki luottavat siihen, että kaikki tekevät oman osuutensa. Jos ei pysty tekemään jotain, tulee osata kommunikoida se muille. Tärkeintä on, että ihmiset tekevät työnsä ja kommunikoivat tilanteissa, joissa se on tarpeellista.
Lisäksi peliprojekti on opettanut suunnittelua ja ideoiden kokoamista yhteen. Tietenkin omalla kohdallani projekti on myös opettanut minulle ohjelmointia paremmin niin Unity:ssa kuten yleisestikin.
