3 kysymystä: Lauri Palsa
11.5.2021
Kolme kysymystä on Mediakasvatusseuran juttusarja, jossa esitellään tuoreita ja kiinnostavia tutkimuksia, ilmiöitä ja projekteja. Tässä jutussa KT ja KAVIn erityisasiantuntija Lauri Palsa esittelee väitöskirjansa Developing a Theory of Conceptual Contextualisation of Competence-based Education: A Qualitative Study of Multiliteracy in the Finnish Curriculum Framework taustoja ja tuloksia.
1. Mitä tutkit väitöskirjassasi ja miksi?
Minua on pitkään kiehtonut lukutaidot, niitä kuvaavat käsitteet ja niiden erilaiset määritelmät. Olen kiinnostunut sitä, mitä lukutaidolla tarkoitetaan tässä jatkuvasti muuttuvassa ajassa ja millaisia merkityksiä niille annetaan. Näen jaetun keskustelun ja osallisuuden tärkeänä, joten haluan osaltani olla löytämässä keinoja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen. Lukutaitojen moninaisuuden olen nähnyt rikkautena, jonka avulla voimme kehittää kasvatuksen ja opetuksen merkityksellisyyttä. Tutkimuksen kautta olen oppinut kiinnittämään huomiota kasvatuksen paikallisuuden merkitykseen.
Väitöstutkimukseni ajoittuu viimeisimpään perusopetuksen opetussuunnitelmauudistukseen, jonka yhteydessä tuotiin esiin uusi monilukutaidon käsite. Tutkimuksessani tarkastelin monilukutaidon käsitettä eri näkökulmista. Aluksi halusin tietää, kuinka tämä Suomessa tehty määritelmä suhteutui kansainväliseen tutkimuskeskusteluun ja toisaalta sen, kuinka tämä kansallisella tasolla esitetty käsite määritellään paikallisesti eri kunnissa, joita on yli 300. Aineistona käytin tutkimuskirjallisuuden lisäksi paikallisia perusopetuksen opetussuunnitelmia.
Monilukutaidon kautta pystyin tutkimaan myös laajempaa ilmiötä, opetuksen osaamisperustaisuutta, joka on vuosikymmenten aikana ollut tiivis osa kansainvälistä koulutuspolitiikkaa. Laaja-alaiseen osaamiseen kuuluu perusopetuksessa seitsemän eri aluetta mutta kansainvälisesti erilaisia osaamista kuvaavia viitekehikoita on laadittu lukuisia. Yhtä ainoaa määritelmää tai yhteistä ymmärrystä keskeisestä osaamisesta ei siis ole, joten kriittinen keskustelu aiheesta on tärkeää.
2. Nosta esiin kolme kiinnostavaa tutkimustulosta.
Osaamisperustaisen opetuksen osalta tutkimuksen tuloksina esittelen kaksi uutta käsitettä – käsitteellinen kontekstointi ja oppiainekohtainen kontekstointi – sekä teorian, jonka avulla voidaan tarkemmin ymmärtää osaamisperustaisen opetussuunnitelman kontekstointiin liittyviä ulottuvuuksia. Lisäksi avaan monilukutaitoon liittyviä paikallisia näkökulmia, erityisesti sen osalta, millaisia perusteita monilukutaidolle annetaan, kuinka se määritellään ja millaisin keinoin sitä on suunniteltu edistettävän opetuksessa.
Osaamisesta keskustellaan useista eri näkökulmista ja eri tasoilla. Käsitteellinen kontekstointi auttaa liikkumaan näiden tasojen välillä ja määrittelemään keskeisiä käsitteitä paikallisesti merkityksellisellä tavalla. Ympäristön lisäksi esimerkiksi kulttuurit, kielet, historiat, elinkeinot, yhteisöt, perinteet, tapahtumat, teknologiat, ajankohtaiset ilmiöt sekä ihmisten oma osaaminen luovat mahdollisuuksia paikallisen kontekstin huomioimiselle. Kontekstointia voi tehdä esimerkiksi painottamalla, tarkentamalla, kuvailemalla toisin tai laajentamalla sitä, millaisia perusteita osaamiselle paikallisesti annetaan, kuinka osaaminen määritellään ja kuinka sitä on tarkoitus edistää.
3. Mikä on tutkimuksen keskeinen anti mediakasvatuksen kentälle?
Monilukutaitoa, osaamisperustaisuutta ja opetussuunnitelmakontekstointia tarkasteleva tutkimukseni tuottaa paljon mediakasvatuksen ja medialukutaidon kentällä hyödynnettävää tietoa. Tietoa voidaan soveltaa muun muassa aihetta koskevassa tutkimuksessa, hallinnossa, suunnittelussa ja kehittämisessä, johtamisessa sekä käytännön kasvatustyössä.
Teorian ja tutkimuksen osalta tulokset tarjoavat käsitteellisiä työkaluja ymmärtää osaamisperustaisen opetuksen kontekstointia ja sitä koskevaa keskustelua. Kasvatuksen ja opetuksen hallinnon näkökulmasta tulokset tukevat opetussuunnitelman kehittämistä ja implementointia erityisesti käsitteellisen opetussuunnitelmakontekstoinnin osalta. Lisäksi käytännön kasvatustyön kannalta väitös avaa myös tarkemmin monilukutaitoon liittyviä paikallisia näkökulmia ja auttaa siten hahmottamaan syvällisemmin, miten käsite voidaan ymmärtää paikallisesti niin yleisesti kuin oppiainekohtaisesti matematiikan ja yhteiskuntaopin osalta.
Monilukutaidon tapaan medialukutaito on monimuotoinen käsite, joka voidaan ymmärtää monella tavalla. Medialukutaidosta keskustellaan ja sitä hyödynnetään laajasti eri näkökulmista ja eri toimialoilla. Kansainvälinen keskustelu ylittää erilaisia kansallisia, kielellisiä ja kulttuurisia rajoja kun taas käytännön suunnitelmat rajautuvat tarkemmin tiettyyn kontekstiin. Abstraktilla tasolla liikkuva keskustelu pystyy kokoamaan yhteen laajojakin aiheita, ilmiöitä ja näkökulmia mutta mitä lähemmäs konkretiaa siirrytään, sitä tärkeämpää on niiden toimivuus käytännön toiminnan näkökulmasta.
Opetussuunnitelmien kaltaiset kasvatustyötä ohjaavat tekstit toimivat usein siltana teorian ja käytännön välillä. Ne auttavat esimerkiksi kehittämään opetuksen käytäntöjä, tekemään erilaisia valintoja sekä löytämään yhteyksiä erilaisten ilmiöiden välillä. Joskus käytetty kieli voi vaikuttaa käytännön työn kannalta etäiseltä tai epämääräiseltä kun taas joskus tekstit voivat olla puolestaan liian yksityiskohtaisia tai turhan rajaavia. Tämä on ymmärrettävää, sillä erilaisilla teksteillä ja suunnitelmia on erilaisia tehtäviä ja ne toimivat erilaisilla tasoilla. Kontekstoinnin avulla voi kiinnittää huomiota osaamista kuvaavan käsitteen eri ulottuvuuksiin ja löytää sitä kautta keinoja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen. Tämä voi osaltaan auttaa kehittämään mediakasvatuksen merkityksellisyyttä.
