3 kysymystä: Project Caverna

Project Caverna on mediakasvatukseen keskittyvä laboratorio, jossa kokeillaan eri tapoja lähestyä ja kontekstualisoida uuden digiaikakauden ongelmia, kuten disinformaatiota, misinformaatiota, valeuutisia ja niiden mukana tulleita ongelmia demokraattisille yhteiskunnille. 

Hankkeen idea syntyi merkittävästä nyky-yhteiskunnan huolenaiheesta: epäuskosta. Tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan ja myös väärän tiedon määrä on räjähtänyt käsiin. Disinformaatio ei ole uusi ongelma, mutta se on saanut uudet ulottuvuudet internetin ja sosiaalisen median kautta, missä tieto leviää nopeammin kuin koskaan. Tietotulvan seassa faktojen erottaminen valheista on yhä vaikeampaa. Meitä harhaanjohtavat tahot ovat entistä taitavampia pukemaan totuudet valheiksi. Somealustojen käyttäjät ovat entistä kärsimättömämpiä pysähtymään ja miettimään kuluttamansa tiedon sanomaa ja motiiveja. Project Cavernan myötä haluamme luoda tilaa reflektoinnille ja tukea nuorten media- sekä digilukutaitoja, jotka ovat tärkeämpiä kuin koskaan nykyisessä hyperdigitalisoituneessa ja algoritmien ohjailemassa mediaympäristössä.

Hanke sai alkunsa keväällä 2021, kun Helsingin Sanomain Säätiö julkaisi tiedon, että Project Caverna on yksi Uutisraivaaja 2021 -kilpailun voittajista. Osana hanketta olemme tuottaneet kolme lyhyttä dokumenttielokuvaa, joissa pohdimme kiperiä kysymyksiä alan ammattilaisten, kuten journalistien, kirjailijoiden ja mediakasvattajien kanssa. Dokumenttielokuvat näytettiin ja analysoitiin aktiviteettien kera yhteensä kahdeksassa workshopissa, jotka järjestettiin yhdeksäsluokkalaisille marraskuussa 2021 Helsingin Päivälehden museolla ja Vapriikissa Tampereella. Tuotimme myös Mediakasvatusseuran tuella ja opastuksella yläasteen ja lukion opettajille sekä mediakasvattajille suunnatun opetussuunnitelman mukaisen Tunnista disinformaation strategiat -materiaalipaketin.

Mitä nuoremmalla iällä mediakasvatus on läsnä lasten ja nuorten arjessa, sitä parempi

Työpajat teimme yhdessä hankkeemme ensisijaisen kohderyhmän, eli yhdeksäsluokkalaisten kanssa. Päädyimme tähän kohderyhmään, sillä halusimme luoda jatkumon ja mahdollisuuden laajentaa kahdeksannella luokalla opetussuunnitelmaan sisältyviä väärään tietoon ja valeuutisiin liittyviä aiheita. Project Cavernan oppimateriaali käsittelee vaikeitakin teemoja uudella käänteellä. Työpajoja tehdessä kävi ilmi, että yläasteen viimeistä luokkaa käyvät nuoret ovat tietoisia väärän tiedon olemassaolosta, mutta tarve valeuutisten, disinformaation ja misinformaation takana olevien vaarojen ja motiivien ymmärtämiseen ja reflektointiin on suuri. Mitä varhaisemmalla iällä mediakasvatus sisällytetään opetukseen, sitä parempi.  

Media voi tuntua mustalta möykyltä, josta ei saa otetta

Yksi meitä kaikkia koskettava haaste on oppia elämään jatkuvan muutoksen keskellä. Mediaympäristö muuttuu koko ajan, ja uusia ilmiöitä ponnahtelee esille jatkuvasti. Opetuksessa se voi asettaa haasteita oppikokonaisuuksien muodostamiseen ja kiteyttämiseen. Monimutkaisiin ilmiöihin ei aina ole yhtä selkeää vastausta tai ratkaisua – sama koskee väärää tietoa. Tämän huomioimme materiaalipakettia suunnitellessamme. Lopputuloksena on kokonaisuus, jossa käsitellään väärää tietoa kolmeen osa-alueeseen keskittyen: 1) valheen strategiat, joiden avulla meitä johdatellaan harhaan, 2) totuuksien ja valheiden väliin jäävä harmaa alue ja 3) totuuden käsite. Monesti keskitymme asioiden negatiivisiin puoliin positiivisten sijaan. Project Cavernan kautta halusimme tuoda ilmi vaaran paikat keskittyen kuitenkin nuorten voimauttamiseen omassa median käytössä. Esimerkiksi sosiaalisen median alustat usein leimataan suureksi pahaksi, mutta niillä on hurjan suuri potentiaali hyvien asioiden ajamisessa, kunhan tiedostamme alustojen heikot kohdat ja sudenkuopat.

Disinformaation vaikutukset ja ilmenemismuodot ovat yllättävän salakavalia

Etsiessäni esimerkkejä Suomessa tuotetuista tai pyörivistä valeuutisista yllätyin siitä, että niitä ei aina ollutkaan helppo löytää. Muista maista esimerkkejä kyllä osui silmiin lukuisia. Monissa kohtaamisissa nousi esille, että Suomi monesti nostetaan esimerkkimaaksi taistelussa väärää tietoa vastaan. Ongelmat kuitenkin yltävät meitäkin koskettaviksi, sillä kyseessä on globaali ilmiö. Tieto, jota kohtaamme päivittäin, ei tule meille vain oman maamme rajojen sisältä. Tämän myötä disinformaation lonkerot yltävät pidemmälle kuin osaamme ajatellakaan ja sen vaikutukset ja ilmenemismuodot ovat salakavalia. Väärää tietoa voi tuottaa ja levittää kuka tahansa, missä muodossa tahansa ja sen ansaan voi jäädä tietämättään. Meiltä vaaditaan erittäin hyviä hoksottimia, jotta voimme huomata harhaanjohtajien enemmän tai vähemmän hienovaraiset yritykset saada aikaan yleistä hämmennystä ja luoda täydellinen ympäristö epäuskolle.

Tunnista disinformaation strategiat -materiaalipaketti tarjoaa opettajille ja mediakasvattajille tiiviin tietopaketin disinformaatiosta. Materiaalipaketti sisältää kolme lyhyttä dokumenttielokuvaa, aktiviteetteja luokkahuoneeseen sekä kiteytetyt ohjeet niiden toteuttamiseen. 

Materiaalipaketti toimii keskustelun ja ajatusten herättäjänä yllä mainittuihin teemoihin. Tavoitteena on saada oppilaat rohkaistumaan ja jakamaan omia kokemuksia, ajatuksia sekä mielipiteitä väärään tietoon liittyen. Lisäksi tavoitteena on, että oppilaat ymmärtävät mitä disinformaatio on, miksi se on ongelma, miten ongelmaan voi etsiä ratkaisuja ja miten he omalla tiedonkulutuksellaan voivat vaikuttaa väärän tiedon leviämiseen.

Projektimme myötä halusimme myös helpottaa opettajien sekä kasvattajien tehtävää mediakasvatuksen saralla  ja luoda originaalin oppikokonaisuuden, joka mahdollistaa syvemmän reflektoinnin yhdessä oppilaiden kanssa.