3 kysymystä: 6.-luokkalaisten käsityksiä tubetuksesta

8.10.2020

Kolme kysymystä on Mediakasvatusseuran juttusarja, jossa esitellään tuoreita ja kiinnostavia tutkimuksia, ilmiöitä ja projekteja.

1. Mitä gradunne käsittelee ja miksi halusitte tutkia aihetta?

Gradumme käsittelee YouTubea 6.-luokkalaisten kokemana. Halusimme selvittää YouTuben katsomisen syitä ja sitä, millaisena lapset näkevät tubettajat ja tubettajuuden. Lisäksi tutkimme, miten lapset kokevat tubettajien vaikuttavan heihin ja tunnistavatko lapset mainontaa, kuten kaupallista yhteistyötä, YouTube-videoilta.

Aihe valikoitui, koska halusimme syventyä opettajina ja kasvattajina tutkimaan YouTubea, joka on paitsi sosiaalisen median alusta myös itsessään jo ilmiö niin lasten kuin aikuisten keskuudessa. YouTube-trendit heijastelevat nykyhetkeä, ja juuri siksi tarvitaan lisää tutkimustietoa tubettajien vaikutusvallasta, fanikulttuurista YouTubessa ja lasten mainonnan lukutaidosta.

Faniuden ja mainonnan kaltaiset ilmiöt eivät ole uusia, mutta ne kehittyvät ja saavat jatkuvasti uusia mielenkiintoisia muotoja. Olemme itse sukupolvea, joka on viettänyt omankin nuoruutensa YouTuben parissa. Jo silloin internetin alustat olivat tärkeä osa verkostoitumista, vertaistuen jakamista ja oman identiteetin rakentumista.

2: Nostakaa esiin kolme kiinnostavaa havaintoa tutkimuksen tuloksista:

Lasten kyky asettua tubettajan asemaan ja pohtia tubettajuutta kriittisesti

Lapset eivät tarkastelleet tubettajien kohtaamaa suosiota ainoastaan suosion myönteisten puolien kautta, vaan he osasivat kuvailla ja pohtia ihailtavan realistisesti suosion ylläpitämisen aikaavievyyttä, yksityisyyden menettämistä sekä ulkopuolisilta saatavaa jatkuvaa arvostelua. Lasten monitahoinen pohdinta kertookin siitä, miten fanius voi parhaimmillaan synnyttää hyvin kypsän ja empaattisen suhtautumisen tubettajaa kohtaan.

Lasten puutteelliset taidot tunnistaa kaupallinen yhteistyö ja suhtautua siihen kriittisesti

Harva haastatelluista lapsista osasi epäillä haastattelun yhteydessä näytetyn YouTube-videon motiiviksi kaupallista yhteistyötä ennen sen suoraa mainitsemista videolla. Valmiudet analysoida mediatekstiä olivat siis heikot, ja siksi suurin osa lapsista ei myöskään osannut luokitella videota mainokseksi huolimatta siitä, että kaupallinen yhteistyö mainittiin näyttävästi videolla.

Siksi on huomionarvoista, että lapsista vain muutama koki tarkastellun tubettajan pystyvän vaikuttamaan heidän omiin näkemyksiinsä. Lasten ja nuorten kritiikitön hyväuskoisuus tubettajia kohtaan korostui. Tästä hyötyvät esimerkiksi vaikuttajamarkkinointia suosivat yritykset.

Oppilaiden mainoskäsitys pohjautui pitkälti perinteiseen mainoskuvaan, jota edustavat televisio- ja printtimainonta

Osa oppilaista perusteli, ettei tutkimuksessa näytetty kaupallista yhteistyötä sisältävä video ollut mainos, sillä siinä ei mainittu tuotteen hintaa tai kehotettu suoraan katsojaa ostamaan tuotetta.

Todellisuudessa lapsille suunnatussa mainonnassa ei edes saa antaa suoraa ostokehotusta. Jos lapsi ei tunnista mainosta, hän ei todennäköisesti osaa myöskään suhtautua siihen kriittisesti ja käyttää oikeaa mainonnanlukustrategiaa. Vaikuttajamarkkinoinnista ja some-mainonnasta pitäisi puhua kouluissa aiempaa enemmän mainoksia käsiteltäessä, sillä juuri tätä mainontaa lapset kohtaavat arjessaan paljon.

3. Missä määrin tutkimuksen 6.-luokkalaiset kokivat tubettajilla olevan vaikutusvaltaa katsojan mielipiteisiin tai toimintaan?

Tubettajat ovat useiden lasten ja nuorten ihannoimia roolimalleja. Tutkimuksessamme oppilaat olivat yksimielisiä siitä, että tubettaja saattaa vaikuttaa niin katsojan mielipiteisiin kuin toimintaankin.

Esimerkiksi katsojan mielipide jostain tubettajan esittelemästä tuotteesta saattaa muuttua positiivisemmaksi tai negatiivisemmaksi. Tubettajan epäiltiin voivan vaikuttaa myös katsojien toimintaan, kuten ostopäätöksiin tai netissä kiertäviin haasteisiin osallistumiseen.

Jotkut oppilaista kritisoivat tubettajien tekemiä tuote-esittelyjä, sillä niissä saatetaan jättää mainitsematta tuotteen negatiivisia puolia. Vaikka lähes jokainen oppilaista oli sitä mieltä, että tubettaja voi videoillaan vaikuttaa katsojien mielipiteisiin tai toimintaan, eivät he kaikki uskoneet, että tubettaja voisi vaikuttaa juuri heihin itseensä. Ne oppilaat, jotka uskoivat tubettajan voivan vaikuttaa heihin, uskoivat, että tubettaja voisi saada heidät ostamaan esitellyn tuotteen tai testaamaan uutta peliä.

Toiset oppilaat puolestaan olivat vakuuttuneita siitä, etteivät tubettajat voi vaikuttaa heidän omiin mielipiteisiinsä tai toimintaansa. Tutkimuksessa kuitenkin huomasimme, että osa näistä oppilaista ei tunnistanut videolla esiintynyttä mainontaa. On syytä pohtia, kuinka paljon vaikutusvaltaa tubettajalla todellisuudessa on myös näihin
oppilaisiin.

Viivi Seppänen on valmistunut luokanopettajaksi ja etsii oman alan töitä. Häntä kiinnostaa sosiaalinen media niin viihteenä kuin viestinnän ja vaikuttamisen välineenäkin. Somessa Viivi viettää enemmän aikaa kuin yksikään tutkimuksen 6.-luokkalaisista.

Johanna Teinonen on juuri valmistunut luokanopettajaksi sekä suomen kielen ja kirjallisuuden opettajaksi. Lisäksi hän työskentelee innokkaan kolmosluokan luotsina. Opintojen ja gradun tekemisen myötä tulleen innostuksen mediakasvatusta kohtaan hän pyrkii aktiivisesti siirtämään myös omaan luokkaansa. Johanna nauttii siitä, miten lasten parissa työskennellessä saa olla jatkuvasti ajan hermolla YouTube- ja TikTok-trendeistä.

Seppäsen ja Teinosen pro gradu Lapset YouTubessa : 6.-luokkalaiset tubettajuutta ja kaupallista yhteistyötä tarkastelemassa on luettavissa Jyväskylän yliopiston tutkimusportaalissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68628

© Copyright - Mediakasvatusseura ry - Toimintaa tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Powered by jannelahtela.fi