3 kysymystä: 6.-luokkalaisten käsityksiä tubetuksesta

8.10.2020

Kolme kysymystä on Mediakasvatusseuran juttusarja, jossa esitellään tuoreita ja kiinnostavia tutkimuksia, ilmiöitä ja projekteja.

Gradumme käsittelee YouTubea 6.-luokkalaisten kokemana. Halusimme selvittää YouTuben katsomisen syitä ja sitä, millaisena lapset näkevät tubettajat ja tubettajuuden. Lisäksi tutkimme, miten lapset kokevat tubettajien vaikuttavan heihin ja tunnistavatko lapset mainontaa, kuten kaupallista yhteistyötä, YouTube-videoilta.

Aihe valikoitui, koska halusimme syventyä opettajina ja kasvattajina tutkimaan YouTubea, joka on paitsi sosiaalisen median alusta myös itsessään jo ilmiö niin lasten kuin aikuisten keskuudessa. YouTube-trendit heijastelevat nykyhetkeä, ja juuri siksi tarvitaan lisää tutkimustietoa tubettajien vaikutusvallasta, fanikulttuurista YouTubessa ja lasten mainonnan lukutaidosta.

Faniuden ja mainonnan kaltaiset ilmiöt eivät ole uusia, mutta ne kehittyvät ja saavat jatkuvasti uusia mielenkiintoisia muotoja. Olemme itse sukupolvea, joka on viettänyt omankin nuoruutensa YouTuben parissa. Jo silloin internetin alustat olivat tärkeä osa verkostoitumista, vertaistuen jakamista ja oman identiteetin rakentumista.

Lasten kyky asettua tubettajan asemaan ja pohtia tubettajuutta kriittisesti

Lapset eivät tarkastelleet tubettajien kohtaamaa suosiota ainoastaan suosion myönteisten puolien kautta, vaan he osasivat kuvailla ja pohtia ihailtavan realistisesti suosion ylläpitämisen aikaavievyyttä, yksityisyyden menettämistä sekä ulkopuolisilta saatavaa jatkuvaa arvostelua. Lasten monitahoinen pohdinta kertookin siitä, miten fanius voi parhaimmillaan synnyttää hyvin kypsän ja empaattisen suhtautumisen tubettajaa kohtaan.

Lasten puutteelliset taidot tunnistaa kaupallinen yhteistyö ja suhtautua siihen kriittisesti

Harva haastatelluista lapsista osasi epäillä haastattelun yhteydessä näytetyn YouTube-videon motiiviksi kaupallista yhteistyötä ennen sen suoraa mainitsemista videolla. Valmiudet analysoida mediatekstiä olivat siis heikot, ja siksi suurin osa lapsista ei myöskään osannut luokitella videota mainokseksi huolimatta siitä, että kaupallinen yhteistyö mainittiin näyttävästi videolla.

Siksi on huomionarvoista, että lapsista vain muutama koki tarkastellun tubettajan pystyvän vaikuttamaan heidän omiin näkemyksiinsä. Lasten ja nuorten kritiikitön hyväuskoisuus tubettajia kohtaan korostui. Tästä hyötyvät esimerkiksi vaikuttajamarkkinointia suosivat yritykset.

Oppilaiden mainoskäsitys pohjautui pitkälti perinteiseen mainoskuvaan, jota edustavat televisio- ja printtimainonta

Osa oppilaista perusteli, ettei tutkimuksessa näytetty kaupallista yhteistyötä sisältävä video ollut mainos, sillä siinä ei mainittu tuotteen hintaa tai kehotettu suoraan katsojaa ostamaan tuotetta.

Todellisuudessa lapsille suunnatussa mainonnassa ei edes saa antaa suoraa ostokehotusta. Jos lapsi ei tunnista mainosta, hän ei todennäköisesti osaa myöskään suhtautua siihen kriittisesti ja käyttää oikeaa mainonnanlukustrategiaa. Vaikuttajamarkkinoinnista ja some-mainonnasta pitäisi puhua kouluissa aiempaa enemmän mainoksia käsiteltäessä, sillä juuri tätä mainontaa lapset kohtaavat arjessaan paljon.

Tubettajat ovat useiden lasten ja nuorten ihannoimia roolimalleja. Tutkimuksessamme oppilaat olivat yksimielisiä siitä, että tubettaja saattaa vaikuttaa niin katsojan mielipiteisiin kuin toimintaankin.

Esimerkiksi katsojan mielipide jostain tubettajan esittelemästä tuotteesta saattaa muuttua positiivisemmaksi tai negatiivisemmaksi. Tubettajan epäiltiin voivan vaikuttaa myös katsojien toimintaan, kuten ostopäätöksiin tai netissä kiertäviin haasteisiin osallistumiseen.

Jotkut oppilaista kritisoivat tubettajien tekemiä tuote-esittelyjä, sillä niissä saatetaan jättää mainitsematta tuotteen negatiivisia puolia. Vaikka lähes jokainen oppilaista oli sitä mieltä, että tubettaja voi videoillaan vaikuttaa katsojien mielipiteisiin tai toimintaan, eivät he kaikki uskoneet, että tubettaja voisi vaikuttaa juuri heihin itseensä. Ne oppilaat, jotka uskoivat tubettajan voivan vaikuttaa heihin, uskoivat, että tubettaja voisi saada heidät ostamaan esitellyn tuotteen tai testaamaan uutta peliä.

Toiset oppilaat puolestaan olivat vakuuttuneita siitä, etteivät tubettajat voi vaikuttaa heidän omiin mielipiteisiinsä tai toimintaansa. Tutkimuksessa kuitenkin huomasimme, että osa näistä oppilaista ei tunnistanut videolla esiintynyttä mainontaa. On syytä pohtia, kuinka paljon vaikutusvaltaa tubettajalla todellisuudessa on myös näihin
oppilaisiin.