VAIKUTTAVUUS
Tällä sivulla esitellään Digivoimaa-hankkeen (2018–2020) aikana toteutettujen koulutusten todettuja vaikutuksia.
Mediakasvatusseura arvioi koulutusten vaikutuksia siihen osallistuneiden ammattilaisten osaamiseen ja käytännön työhön. Arviointi on osa Seuran yleistä toiminnan vaikutusten sekä laajempaa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia.
Hankkeen jälkeen arviointia jatketaan mittaamalla sen aikana tuotettujen verkkokurssien sekä työkalupaketin käytännön hyötyjä sekä ammattilaisten osaamiseen ja organisaatioiden toimintaan ulottuvia vaikutuksia.
Koulutuksen osallistujat
Puolen vuoden kestoisiin koulutuksiin osallistui noin 200 ammattilaista ympäri Suomen. Eniten osallistujia oli pääkaupunkiseudulta. Seuraavaksi suurimmat osallistujajoukot tulivat Joensuun, Jyväskylän, Järvenpään, Mikkelin, Turun ja Oulun seuduilta, joissa järjestettiin alueelliset toteutukset yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa. Koulutus oli mahdollista suorittaa myös kokonaan verkossa, mikä mahdollisti osaaamisen kehittämisen sijainnista riippumatta. Osallistujia oli mukana laajalti ympäri Suomen, mitä valtakunnallisella hankkeella tavoiteltiinkin. Mukaan saatiin myös vahvistukset Ruotsista sekä Espanjasta.
Osallistujat työskentelivät monenlaisissa tehtävissä nuorten parissa ja nuorille suunnattua toimintaa kehittäen. Mukana oli muun muassa:
- avoimen- ja etsivän nuorisotyön tekijöitä,
- opettajia ja erityisopettajia,
- opinto-ohjaajia,
- kuraattoreita,
- työpajaohjaajia,
- informaatikoita,
- sosiaali- ja kuntoutusohjaajia,
- vapaaehtoistyön koordinaattoreita.
Vaikutukset ammatilliseen osaamiseen
Koulutuksiin osallistuneet ammattilaiset arvioivat omaa osaamistaan koulutuksen alussa ja lopussa itsearviointikyselyillä. Loppuarvion yhteydessä he arvioivat myös osaamisensa kehittymistä ja kertoivat koulutuksen annin hyödyntämisestä käytännössä omassa työssään.
Koulutuksen yleiset tavoitteet olivat lisätä ammattilaisten varmuutta ja valmiuksia tukea nuorten digitaalisen arjen hyvinvointia ja monipuolisia mediataitoja sekä tarjota konkreettista tukea ja välineitä käytännön työn tueksi. Samalla oli tarkoitus tukea osallistujien omien mediataitojen kehittymistä.
Koulutuksen alussa osallistujat arvioivat osaamisensa heikoimmaksi nuorten mediakulttuuriin ja mediankäyttöön sekä osallisuuden tukemiseen liittyen. Vahvempi ymmärrys nuorten median käytöstä oli myös osa-alue, jossa lähes kaikki osallistujat toivoivat osaamisensa kehittyvän digihyvinvointiin liittyvän osaamisen ohella. Eniten osallistujilta löytyi luottamusta kykyihinsä vahvistaa kriittistä medialukutaitoa ja rakentavaa verkkovuorovaikutusta.
Koulutuksen päätteeksi tehdyn itsearvioinnin perusteella kehittyi osallistujien osaaminen monipuolisesti koulutuksessa käsitellyillä eri mediakasvatuksen osa-alueilla. Eniten osaaminen lisääntyi digihyvinvointiin sekä nuorten mediakulttuuriin liittyen, joista eniten lisää osaamista toivottiinkin. Arviot omasta osaamisesta nousivat koulutuksen alun keskimääräisestä 3 (“Osaan jonkin verran”) koulutuksen lopun keskimääräiseen 4 (“Osaan melko paljon”) seuraavilla osa-alueilla:
- Kriittinen medialukutaito
- Positiivinen ja rakentava verkkovuorovaikutus
- Tasapainoinen median käyttö ja digihyvinvointi
- Nuorten mediakulttuuri ja median käyttö
- Yksityisyys ja turvataidot mediassa
Yllättäen selkeästi yhdeksi suurimmista koulutuksen anneista nousivat monipuoliset ja vahvemmat digitaidot (81 % koulutuksen käyneistä). Taitoja vahvistettiin muun muassa osallistumalla verkkotyöpajoihin, kokeilemalla sosiaalisen median palveluita ja viestintätapoja sekä tuottamalla erilaisia visuaalisia ja informatiivisia mediasisältöjä. Digitaitojen kehittymisen lisäksi koulutuksen koettiin tarjonneen työn tueksi erityisesti käytännöllisiä materiaaleja (94 %) sekä uusia ideoita ja inspiraatiota (86 %).
Usein koulutuksiin osallistuu keskimäärin asiasta jo lähtökohtaisesti kiinnostuneita ja siten myös oppimaan motivoituneita. Digivoimaa-koulutuksen osallistujien joukossa oli kuitenkin myös niitä, joiden suhtautuminen ”digiin” oli ensisijaisesti varovaista tai jopa ennakkoluuloista. Puhtaasti työhön liittyvä tarve kehittää osaamista muuntui kuitenkin monipuolisemmaksi suhtautumiseksi digitaaliseen mediaan ja teknologiaan: koulutuksen aikana tapahtui havahtumista digitaalisen ymmärryksen tarpeellisuuteen osana omaa kasvatusvastuuta sekä innostumista sen mahdollisuuksista nuorten kohtaamisessa ja ohjaamisessa.
Vaikutukset työhön nuorten parissa
Koulutuksen suorittaneet raportoivat hyödyntäneensä sen tarjoamia käytännöllisiä materiaaleja sekä koulutuksen myötä syntyneitä uusia ideoita ja sovellettavia toimintatapoja ja -malleja omassa työssään. Vain noin 5 % ilmoitti, ettei ole hyödyntänyt koulutuksen antia työssään millään tavalla. Valtaosa (95 %) siis sovelsi oppimaansa oman työn tai toiminnan suunnittelussa, käytännön työssä nuorten parissa tai jakaen uutta osaamistaan eteenpäin omassa työyhteisössä tai ammatillisissa verkostoissa.
Keväällä 2020 koronapandemian ravistellessa maailmaa ja suomalaista nuoriso- ja ohjaustyön kenttää, oli monessa organisaatiossa yhtäkkiä käsillä tarve siirtyä etätyöskentelyyn, kehittää verkkotoimintaa ja digitaalisen nuorisotyön tavoitteita ja käytäntöjä sekä vahvistaa sosiaalisen median läsnäoloa. Moni Digivoimaa-koulutuksen juuri käynyt koki, että koulutuksen aikana vahvistuneet taidot ja varmuus käyttää digiteknologiaa tukivat työn ja toiminnan uudelleenjärjestelyissä ja kehittämisessä.
Uutta osaamista hyödynnettiin myös muun muassa pitämällä nuorille mediatyöpajoja ja mediakasvatusaiheisia oppitunteja, ottamalla puheeksi erilaisia media-arjen lieveilmiöitä ja järjestämällä osana Digivoimaa-hanketta kokeiltavia digihyvinvointivalmennuksia.
Osa osallistujista toteutti osana työtään laajemman kehittämistehtävän, jonka aikana he suunnittelivat ja toteuttivat käytännössä nuorten hyvinvointia ja monipuolisia medaitaitoja vahvistavaa toimintaa. Alla esitellään kolme tällaista projektia:
Savon Sanomien mediakasvatussuunnitelma
Savon Sanomat tarjoaa lapsille ja nuorille toimintaa nuorten toimituksen, lasten kummiluokkatoiminnan, kahden viikon kesätoimitusharjoitteluiden, työelämään tutustumisten sekä muun sanomalehti opetuksessa -toiminnan muodossa.
Mediakasvatussuunnitelma tukee Savon Sanomien mediakasvatustyötä ja sen suunnitelmallisuutta. Mediasisältöjen tuottamisen oppimisen lisäksi lapset ja nuoret oppivat mediassa ja sosiaalisessa mediassa toimimisen sekä sisältöjen julkaisemisen ja jakamisen hyviä käytäntöjä ja pelisääntöjä.
Lisätietoja: Mediakasvatussuunnitelman tiivistelmä ja yhteyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät Savon Sanomien Nuorten toimituksen sivuilta.
Somenkäytön turvaköydet -työpajat
Ala- ja yläkouluikäisille tuotetut työpajat on kehitetty sosiaaliseen mediaan liittyvien tunne- ja turvataitojen vahvistamiseksi. Ennaltaehkäisevästi tarkoituksena on auttaa välttämään somenkäytön riskejä, ja korjaavina työmuotoina ne rohkaisevat nuoria ottamaan mieltä painavia someasioita puheeksi turvallisen aikuisen kanssa.
Työpajojen lisäksi tehtäväpohjia on mahdollista hyödyntää myös yksilö- tai luokkatyöskentelyssä. Yksittäisiä harjoituksia voi myös vanhempi käyttää yhdessä oman lapsensa tai nuorensa kanssa somesta keskusteltaessa.
Lisätietoja: Materiaali sekä yhteyshenkilön yhteystiedot löytyvät Linkki-toiminnan verkkosivuilta.
Mediatunnit erityistä tukea tarvitseville
Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksessa aloitettiin mediakasvatus erityistä tukea tarvitseville lapsille nuorille ja aikuisille. Mediakasvatus aloitettiin suunnitelmallisesti keväällä 2019 ja toiminta jatkuu edelleen. Mediakasvatuksessa painottuu positiivisuus, yhdessä opettelu ja taitojen vahvistuminen.
Eri ryhmille ohjataan yksilöllisesti suunniteltu kerran viikossa toteutettava mediatunti, joka kestää viiden viikon ajan. Tunneilla käsitellään eri aiheita painottaen asiakkaiden vahvuuksia toimia median käyttäjinä ja tarkoituksena tutustua yhdessä myös median tuomiin haasteisiin arjessa. Tuntien aiheita ovat mm. kriittinen medialukutaito, sosiaalinen media, yksityisyys mediassa, ikärajat ja lait sekä median herättämät tunteet. Viimeinen tunti toteutetaan Pieksämäellä sijaitsevassa Linna Caféssa, jossa on mahdollisuus päästä tutustumaan ja kokeilemaan virtuaalisen pelimaailman ja todellisuuden parhaat palat turvallisessa ympäristössä.
Median ja teknologian käyttö on iso osa arkea, joka myös lasketaan yhdeksi hyvinvointia tukevaksi tärkeäksi osa-alueeksi ja kaikkien ihmisten perusoikeudeksi. Tämän vuoksi on tärkeä tutustua, tutkia ja ohjata eri asiakasryhmiä median käytössä ottaen huomioon myös heidän vahvuutensa positiivisesti. Tutustumalla median maailmaa yhdessä voimme tulla tietoisemmaksi ja oppia uusia mediataitoja yhdessä, vaikkei meistä ihan mediamestareita tulisikaan.
Lisätietoja: Minna Moilanen, Piritta Hynninen ja Hanna-Leena Niskanen (etunimi.sukunimi[a]Vaalijala.fi)