21.3.2019

Puheenvuoro

Nuorten media-arjen haasteista kohti arjen ratkaisuja

Digihyvinvointi kohdistaa huomion niihin kestäviin ja siirrettäviin taitoihin, joita nuoret tarvitsevat muuttuvassa media-arjessa tänään ja huomenna

Laura Sillanpää

Hankesuunnittelija, Mediakasvatusseura

Kirjoittaja vastaa ammattilaisten osaamisen kehittämisestä Digivoimaa-hankkeessa. Hän huolehtii omasta digihyvinvoinnistaan muun muassa välttelemällä turhaa multitaskaamista ja rentoutumalla rikossarjojen äärellä.

Nuoret voivat paremmin kuin koskaan. Näin osoittavat lukuisat tilastot ja tutkimukset: nuorten alkoholin kulutus on vähentynyt vuosi vuodelta, he tekevät vähemmän rikoksia ja vaikuttavat olevan elämäänsä kaiken kaikkiaan tyytyväisiä. Lukujen takaa löytyy kuitenkin myös nuoria, jotka asettuvat keskiarvokäyrän sijaan marginaaliin. Sosiaaliset ongelmat ovat luonteeltaan kasautuvia, ja niillä nuorilla, joilla menee huonosti, menee usein huonosti monin eri tavoin.

Digitaalisen teknologian kehitys on tuonut paljon uusia mahdollisuuksia esimerkiksi sosiaalisten suhteiden ylläpidolle, itseilmaisulle, vertaistuelle sekä rentoutumiselle. Kaikki eivät kuitenkaan pääse positiivisista vaikutuksista hyötymään. Digitaalisen maailman haasteet kulkevat usein käsi kädessä IRL (“in real life”) ongelmien kanssa. Ulkopuolisuus ja yksinäisyys ei aina välttämättä helpota verkossakaan. Joillakin voi arjen hallinnan haasteita pahentaa puhelimen ääretön sovellusavaruus tai onnistumisen ja kyvykkyyden kokemuksia tuova, mutta ongelmalliseksi yltyvä digipelaaminen.

Mediakeskusteluun nostetaan herkästi erilaisia nuorten median käyttöön liittyviä haasteita. Haasteita on tärkeä tunnistaa. Puhtaasti klikkiotsikointiin syyllistyvät jutut lietsovat kuitenkin lähinnä moraalipaniikkia ratkaisukeskeisen dialogin rakentamisen sijaan (vai mitä mieltä olet tästä ja tästä?). Mediassa käytävän keskustelun pitäisikin edetä haasteiden tunnistamisesta kohti niiden ratkaisuja.

Kestävät ratkaisut vaativat tuekseen rakenteellisia ja poliittisia toimenpiteitä sekä keskustelua teknologiateollisuuden moraalisesta vastuusta. Nuoria kohtaavat ammattilaiset ratkovat kuitenkin työssään erilaisia media-arjen haasteita päivittäin. Tähän konkreettiseen työhön tarvitaan riittävien resurssien lisäksi uusia ajanmukaisia työkaluja. Lisäksi tarvitaan vaikuttavampaa hyvien käytäntöjen jakamista ja levittämistä.

Mistä työkaluja nuorten digihyvinvoinnin tukemiseen?

Digihyvinvointi voidaan yksinkertaisesti ymmärtää tasapainoisena media-arkena. Tasapainoinen media-arki edellyttää valmiuksia ja taitoja olla vuorovaikutuksessa median kanssa omia päämääriä tavoitellen ja hyvinvoinnista huolehtien. Mediakasvatuksellisena näkökulmana digihyvinvointi edustaa tavoitetta vahvistaa niitä kestäviä ja siirrettäviä media- ja hyvinvointitaitoja, joista on nuorille hyötyä tänään ja huomenna. Näiden taitojen vahvistamisessa ovat nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset avainasemassa.

Mediakasvatusseura aloittaa huhtikuussa 2019 nuoriso- ja ohjausalan ammattilaisten kouluttamisen nuorten media-arjen hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja siihen liittyvien haasteiden ratkomiseksi. Digivoimaa-koulutus kehittää monipuolisesti osallistujien mediakasvatus- ja digihyvinvointiosaamista. Se tarjoaa tilanteita monialaiselle vertaisoppimiselle ja hyvien käytäntöjen jakamiselle. Kevään ja syksyn aikana toteutettavan, maksuttoman ja pitkälti verkossa tapahtuvan koulutuksen ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä. Osallistujia toivotaan eri puolilta Suomea. Tervetuloa mukaan!

Koulutus on osa Mediakasvatusseuran yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin, Ammattiopisto Spesian sekä Etelä-Savon Liikunta ry:n kanssa toteuttamaa hanketta Digivoimaa – digihyvinvoinnilla yhteiskunnallista osallisuutta. Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan digihyvinvointivalmennukseen pohjautuvia ratkaisuja 15–29-vuotiaiden nuorten media-arjen haasteisiin yhdessä työpajojen, ohjaamoiden, erityisopettajien, nuorisotyöntekijöiden ja muiden nuoriso- ja ohjausalan toimijoiden kanssa. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta (ESR).