Mediakasvatus nuorisoalalla
Pelikasvatusohjaaja Miika Miljuhin: “Tiedostava pelaaminen voi kasvattaa nuoren kyvykkyyttä ja vastuullisuutta”
13.02.2026
Kirjoittaja Soheila Mikkonen
13.02.2026
Kirjoittaja Soheila Mikkonen
Miika Miljuhin toimii pelikasvatusohjaajana ja pelikasvatustoiminnan koordinaattorina peliryhmätoiminta EPELI:ssä Joensuussa. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen järjestämä 13–17-vuotiaille suunnattu yhteisö kokoontuu viikoittain suljetussa virtuaaliryhmässä pääasiassa Discordissa.
“Me sote-ammattilaiset lähestymme nuorten pelaamista ja median käyttöä usein pintapuolisesti ja ongelmien kautta. Minusta on tärkeämpää suhtautua lasten ja nuorten pelaamiseen avoimen uteliaasti sen sijaan, että keskitytään pelkästään rajoittamiseen. Näin voidaan tunnistaa pelaamisen myönteiset puolet ja samalla ehkäistä riskitekijöitä yhteisymmärryksessä nuorten kanssa”, Miika miettii.
EPELI:ssä pelaamista tarkastellaan mahdollisimman kokonaisvaltaisena ilmiönä. Miikan mukaan yksi toiminnan tärkeimmistä tavoitteista on vahvistaa nuorten peli- ja medialukutaitoja osallistavasti.
“EPELI-yhteisössä mukana oleville nuorille yhteisiä piirteitä ovat kiinnostus pelaamiseen, yksinäisyys, kaveriporukan ja yhteisön puute sekä osittain myös neuromonimuotoisuus. Meidän tavoite on auttaa Pohjois-Karjalan alueella pelaavia nuoria löytämään kavereita yhteisen kiinnostuksen kautta”, Miika sanoo.
Miikan vetämät pelisessiot alkavat noin tunnin kestävällä vuorovaikutteisella pelikasvatusesityksellä. Aiheet kattavat kaikkea mahdollista hallitusta pelaamisesta pelaamisen toksisiin ilmiiöihin sekä erilaisista pelaajatyypeistä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
”On ihailtavaa, kuinka nuoret jaksavat keskittyä teoriaosuuteen. Keskustelemme muun muassa e-urheilusta, pelaamisen eri tasoista, peliteollisuudesta tulevien pelien rakenteellisista ja sitouttavista mekanismeista, mediaväkivallasta sekä pelien yllätyslaatikoista. Nuoret tulevat tietoisemmiksi ja vastuullisemmiksi pelaajiksi ymmärtäessään pelien mekaniikkaa sekä mahdollisesti hahmottavat omaa pelaamisen suhdettaan paremmin”, kuvailee Miika.
Slaidien jälkeen hyvinvointialueen sote-ammattilaiset ryhtyvät pelaamaan halukkaiden nuorten kanssa. Suosittujen pelien listalla ovat muun muassa Fortnite ja Minecraft. Pelit striimataan, jotta kaikki pääsevät seuraamaan.
“Rocket League taitaa olla ainoita pelejä, jossa me ohjaajat voimme jopa pistää kampoihin nuorille”, Miika virnistää.
EPELI-yhteisössä nuoret pääsevät harjoittelemaan “hyvän pelaajan” mallia, jossa huomioidaan kaikki mukanaolijat. Miikan mukaan jokaisen omalla toiminnalla voidaan vaikuttaa rakentavaan peli- ja mediakulttuuriin.
“Mitä enemmän ihmiset käyttäytyvät ystävällisesti yhteisillä alustoilla, sitä enemmän annetaan tilaa hyvän kehittymiselle ja pienennetään alustojen myrkyllistä puolta.”
Työssään Miika on havainnut, kuinka pelaaminen parhaimmillaan tukee nuorten psykologisia perustarpeita kuten kyvykkyyttä, omatoimisuutta ja yhteisöllisyyttä. Siun soten pelikasvatusohjaajat kannustavat nuoria kokeilemaan rohkeasti itselle tuntemattomia pelejä, sillä uuteen heittäytyminen vahvistaa myös itsetuntoa ja minäpystyvyyttä.
”Kun nuoret lähtevät yhdessä rakentamaan seikkailua Minecraftin maailmassa, me ohjaajat nostamme esiin sen, mitä olemme yhdessä saaneet aikaan ja sanoitamme, miten se kertoo kyvykkyydestä. Pelitoiminta vahvistaa pelaamisen pääomaa ja tukee nuoren itsetuntoa. Olisi tärkeää, että tällaisia rakentavia kokemuksia syntyisi pelien lisäksi myös niiden ulkopuolella”, sanoo Miika.
Yksi EPELI-ryhmän tavoitteista on tukea ystävyyksien syntymistä ja sosiaalisia taitoja niin ryhmän sisällä kuin ulkopuolellakin. Ryhmässä nuorten annetaan osallistua heille luontevalla tavalla, ja ajan myötä hiljaisemmillekin voi avautua mahdollisuus edetä vuorovaikutustaidoissa. Kaverustuminen ehkäisee omalta osaltaan myös nuorten yhteiskunnasta syrjäytymistä.
”Eräällä 17-vuotiaalla ei ollut lainkaan kavereita tai omaa yhteisöä. EPELI-toiminnassa tämä nuori löysi uuden ystävän, jonka kanssa pelaaminen on jatkunut myös ryhmän ulkopuolella. Se oli itselle sydäntä pakahduttava hetki. Kun yksinäinen nuori saa edes yhden ystävän, olemme onnistuneet tavoitteessamme”, Miika sanoo.
Välillä vanhemmat saattavat olla hyvinkin huolissaan nuorten pelien ja median parissa vietetystä ajasta. Toisinaan nuoret pelaavat paetakseen turvattomuuden ja yksinäisyyden tunteita. Joskus syy pelimaratoniin voi olla varsin tavoitteellinen. Näin kävi erään nuoren kohdalla, jonka jatkuvaa Robloxin pelaamista Miika kävi seuraamassa: “Siellä hän kaavoitti Joensuun keskusta-aluetta ja rakennusinsinöörimäisesti suunnitteli kaupungin infrastruktuuria. Nuoren pelaaminen ei ole aina vain passiivista kuluttamista”, hän painottaa.
Miikan vinkki mediakasvatuksesta:
”Ammattilaisina meidän on uskallettava antaa nuorille tilaa kertoa, miksi he viettävät paljon aikaa pelien tai median parissa. Kun kuljemme heidän rinnallaan mukaan vaikkapa peliin, syntyy hetkiä, joissa voidaan yhdessä harjoitella pelilukutaitoa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi uteliasta kysymistä siitä, miksi nuori haluaa pelata juuri tiettyä peliä.”
Mediakasvattaja vapaa-ajalla:
“Tällä hetkellä aika menee vauva-arjessa. Pelaan edelleen myös vapaalla, mutta en enää niin paljon kuin ennen. Tasapainoksi on hyvä tehdä muutakin, kuten ulkoilla tai pelata koripalloa.”