Mediakasvatus nuorisoalalla
“Ryhmätyötaidot ovat elokuvakasvatuksen keskiössä”, sanoo tuottaja Hanna Wahlman
12.02.2026
Kirjoittaja Soheila Mikkonen
Medialukutaidot ovat olennainen osa nuorten elokuvasivusto Kelaamon toimintaa. Taitoja harjoitellaan sekä elokuvia itse tekemällä että niitä katsomalla. Kelaamon tuottaja Hanna Wahlman vastaa Koulukinon ylläpitämän sivuston nuorisotoimituksesta, joka koostuu aktiivisista nuorista eri puolilta Suomea.
“Nuorisotoimituksessa nuoret valitsevan kiinnostavan elokuvan, katselukokemus puretaan yhdessä keskustellen ja nuoret kirjoittavat elokuvasta arvion”, Hanna kertoo.
Ryhmäkeskustelun ohjaajan roolina on olla läsnä, kuunnella ja auttaa nuoria jakamaan ajatuksiaan. Kelaamon toiminnan lähtökohtana on nuorten osallisuus ja näkökulman arvostaminen. Hanna hyödyntää keskusteluissa alunperin museopedagogiikkaan perustuvaa työkalua, jossa nuoret pääsevät rakentamaan omakohtaisia merkityksiä.
“Visual Thinking Strategies -menetelmä perustuu avoimiin kysymyksiin, omien havaintojen sanallistamiseen ja yhteiseen tulkintaan. Menetelmä kehittää kuvanlukutaitoa, toisten kuuntelemista ja kulttuurista ymmärrystä”, Hanna kuvailee.
Elokuva on myös tunnekasvatusta
Nuorisotoimituksen lisäksi Hanna ohjaa Koulukinon elokuvaharrastustoimintaa 3.–9.-luokkalaisille, jossa elokuvia päästään tekemään itse. Tarinanakerronnan lisäksi harrrastuksessa harjoitellaan kuvakulmien, äänimaailman, leikkauksen ja tunteiden tulkintaa. Mediamuotona elokuvan vahvuutena on juuri tunteet, mikä voi auttaa vahvistamaan lasten ja nuorten tunnelukutaitoja.
“Elokuvat tarjoavat elämyksiä ja tunnekokemuksia, jotka voivat jäädä pitkäksikin aikaa mieleen. Ne auttavat ymmärtämään toisia ja itseään paremmin”, Hanna pohtii.
Kelaamon elokuvantekoharrastuksessa käydään läpi leffanteon kaikki vaiheet ideasta kuvaukseen, näyttelijäntyöstä editointiin ja lopulta valmiin teoksen katseluun. Hanna näkee päivittäisessä työssään, miten elokuvan tekeminen kehittää luovuutta, ryhmätyötaitoja ja ymmärrystä mediaviestien rakentamisesta.
“Elokuvakasvatus avaa kokonaisia uusia maailmoja oman tutun lisäksi. Elokuvaa tehdessä nuoret oppivat, miten tunteisiin voidaan vedota ja miten erilaiset valinnat vaikuttavat lopputulokseen.”
Ryhmän voima kannattelee
Hanna on havainnut, että merkittävä osa elokuvan tekemisen harjoittelua on itse asiassa ryhmässä toimimisen opettelua ja sosiaalisten taitojen vahvistamista. Ryhmätyötaidot ovat mediakasvatusta parhaimmillaan.
“Teemme paljon pienryhmätyöskentelyä, joka auttaa ryhmäytymisessä ja kannustaa yhteistyöhön. Mediatuotannoissa vuorovaikutustaidot ja tiimissä toimiminen on koko homman keskiössä”, Hanna sanoo.
Lasten ja nuorten elokuvaharrastusryhmien dynamiikassa valtasuhteet tulevat näkyväksi hyvin konkreettisella tavalla: kenellä on painoarvoa saada oma ideansa läpi, kuka saa kuvata kameralla, ketkä näyttelevät ja kuka ohjaa? Hannan mukaan nämä ovat muutamia esimerkkejä tilanteista, joissa turvallisen mediakasvattajan tuki on tärkeää ryhmän toiminnan kannalta.
Meemit ja tubettajat muokkaavat tarinoita
Sosiaalisen median vaikutus nuoriin näkyy elokuvaharrastusryhmissä esimerkiksi vaikeutena ylläpitää tarinan kaarta. Toisaalta nuoret osaavat keksiä loistavia aloituksia ideoilleen.
“Nuoret katsovat paljon meemejä. Niissä on koukuttava alku, mutta siihen se loppuukin – nehän ovat lähinnä aloituksia. Nuorten on selkeästi nykyään vaikeampaa keksiä tarinoilleen keskikohtaa, saati sitten jonkinlaista loppua”, Hanna kertoo.
Netti-ilmiöillä on vaikutusta myös nuorten tunnelukutaitoihin. Erityisesti tubettajat toimivat esikuvina ja mallia otetaan somejulkkisten tavoista ilmaista asioita.
“Nuoret matkivat tubettajilta esimerkiksi sitä, miten eri asioihin kuuluu reagoida ja mitä asioita pidetään hauskoina. Perheissä kulutettu media vaikuttaa lapsiin ja nuoriin. Joissain perheissä ei katsota lainkaan elokuvia yhdessä, mikä näkyy vaikeutena keskittyä pitkiin tarinoihin”, Hanna toteaa.
Hannan vinkki mediakasvatuksesta:
“Mediakasvatus on arjen taito, jota voi harjoitella päivittäisissä mediakohtaamisissa.Tärkeintä on pysähtyä pohtimaan yhdessä, miksi jokin asia on ilmaistu tietyllä tavalla ja miten se vaikuttaa meihin. Lasten ja nuorten maailmasta kannattaa olla aidosti kiinnostunut: kuunnella, kysyä, kunnioittaa heidän näkemystään ja antaa tilaa.”
Mediakasvattaja vapaa-ajalla:
“Katson paljon dokumenttielokuvia. Elokuvien vastapainoksi teen keramiikkaa – saven kanssa työskentely on ihana terapiamuoto, jossa saa uppoutua omaan maailmaan.”