Mediakasvatusseura on koko 20-vuotiaan taipaleensa ajan tarttunut ketterästi ja ennakkoluulottomasti ajankohtaisiin kysymyksiin, oli kyse sitten digitaalisista medioista, printistä, viestinnällisistä alustoista tai taiteellista ilmaisua painottavista median muodoista. Mediakentän laajuus ja mediakasvatuksen moninaiset painopisteet ja näkökulmat ovat vaatineet myös Mediakasvatusseuralta laaja-alaista asiantuntemusta. Tämä on toteutunut hienosti, kun toimistolla työskentelevien asiantuntijoiden tukena on ollut eri näkövinkkeleistä mediakasvatusta tarkasteleva hallitus.
Oma taustani on elokuvakasvatuksessa ja puheenjohtajakauteni, samoin kuin koko hallituskauteni aikana, koin että näkökulmien moninaisuus tuottaa hedelmällisiä tuloksia. Elokuvakasvatuksessa keskeiset osa-alueet audiovisuaalisen lukutaidon hallitsemisesta itseilmaisulliseen mediatuotantoon ja esteettiseen arviointiin ovat tulleet tunnustetuiksi mediakasvatuksen moniarvoisessa ilmapiirissä.
Mediakasvatus linkittyy monelle yhteiskunnan alueelle ja Mediakasvatusseurakin on saanut olla tuomassa esiin mediakasvatuksen näkökulmaa niin turvallisuuspolitiikkaan kuin hyvinvointikeskusteluunkin. Myös elokuvakasvatuksen kannalta keskeisessä kulttuuripolitiikassa tarvitaan mediakasvatuserityistä katsetta ja perspektiiviä. Tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä olevassa kulttuuripoliittisessa selonteossa mainitaankin medialukutaito useaan kertaan. Tässäkin yhteydessä mediakasvatus linkittyy helposti turvallisuuteen ja hyvinvointiin, kun se tunnistetaan tärkeänä tekijänä henkilökohtaisessa hyvinvoinnissa, kansallisen resilienssissä ja demokratiakehityksessä. Selonteossa kuitenkin todetaan myös, että ”medialukutaidon merkitys ja osaaminen on keskeistä sekä taiteen ja kulttuurin kuluttamisessa että sen tuottamisessa.” Mediataidot ovat siis tärkeitä kulttuurisia taitoja ja mediakasvatus on osa keskeisiä toimenpiteitä kohti yhdenvertaisia kulttuurisia oikeuksia. Monet mediakasvatuksen ajankohtaiset keskustelut tekoälylukutaidoista digitalisaation mahdollisuuksiin ja haasteisiin sekä digitaalisen informaatiolukutaidon keskeisyyteen kansalaistaitona ovat tulleet esille enenevissä määrin myös kulttuuria ja taidetta ja taidekasvatusta koskevissa keskusteluissa.
Kulttuuripoliittisen selonteon vision toteutuminen taiteesta ja kulttuurista Suomea vahvistavana ja yhdistävänä voimana edellyttää myös kansalaisten medialukutaidon vahvistamista. Yhteiskuntaa uhkaava polarisaatio on uhka myös kulttuuripolitiikalle ja osallisuuden kokemukselle. Mediakasvatuksen keinot voivat olla yhtenä tekijänä vahvistamassa osallisuutta ja merkityksellisyyden kokemusta yhteiskunnassa ja siten myös kulttuurissa. Kulttuuripolitiikalla tähdätään myös kansalaisten laaja-alaisen sivistyksen vahvistamiseen ja tässä mediakasvatus on myös keskeisessä roolissa.
Mediakasvatusseuralla ja sen laajan verkoston kautta tulevalla asiantuntemuksella ja näkemyksellä on paikkansa, kun kulttuuripoliittisia linjauksia toteutetaan ja suunnitellaan. Sivistyksellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen edellyttää mediakasvatusta.
Onnea ja menestystä 20-vuotiaalle, aina ajassa kiinni olevalle Mediakasvatusseuralle!
