Mediakasvatusseura on 20-vuotisella urallaan ansiokkaasti tavoittanut ja yhdistänyt kohderyhmiään: median ja kasvatuksen ammattilaisia, tutkijoita sekä mediakasvatuksen asiantuntijoita, kehittäjiä ja päättäjiä. Omalta puheenjohtajuusajaltani on jäänyt mieleen se, miten luontevasti seurassa toteutui mediakasvatuksen asiantuntijoiden, kehittäjien ja tutkijoiden yhteistyö.
Tässä artikkelissa nostan esiin seuran kohderyhmiin liittyvän ajankohtaisen ilmiön: ikääntymisen. Isommassa kuvassa mediakasvatustyötä tekevien ammattilaisten ja asiantuntijoiden ikääntyminen asettuu osaksi yhteiskunnallisia kehityskulkuja: väestön ikääntymistä, työurien pidentymistä sekä työn muutoksia, kuten digitalisaatiota ja tekoälyn kehitystä.
Kiinnostus ikääntyvien työntekijöiden asemaa kohtaan on kasvussa
Poliittisissa linjauksissa ja tutkimuksissa on kasvaneessa määrin tuotu esiin tarve huomioida ikääntyvien työntekijöiden asema, erityistarpeet ja -haasteet. Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreissa työympäristön ja työhyvinvoinnin linjauksissa todetaan, että ”on tärkeää havaita ja vähentää uusien teknologioiden ja uusien työn teon tapojen tuomia riskejä ja altisteita” (s. 15) erityisesti ikääntyville työntekijöille. Linjauksissa määritellään haavoittuviksi ryhmiksi esimerkiksi nuoret ja ikääntyvät työntekijät, maahanmuuttajataustaiset sekä osatyökykyiset työntekijät.
Vuonna 2022 joukko pohjoismaisia tutkijoita puolestaan julkaisi Kathrin Komp-Leukkusen johdolla kirjallisuuskatsauksen tutkimuksista, jotka kohdistuivat ikääntyvien työntekijöiden asemaan digitalisoituvassa työelämässä. Tulosten mukaan digitalisaatiolla on Januksen kasvot: se luo sekä mahdollisuuksia että haasteita ikääntyville työntekijöille.
Muutama vuosi sitten julkaisemamme ”Ikääntyvät digiyhteiskunnassa. Elinikäisen oppimisen mahdollisuudet”-kokoomateos sisälsi Eveliina Saaren kollegoineen kirjoittaman artikkelin, jonka otsikko oli havahduttava: ”Liian vanha digiajan opettajaksi?” Artikkeli toi esiin muun muassa sen, että iäkkäät opettajat kuormittuvat työnsä digitalisaatiosta nuorempiaan enemmän ja kokevat useammin digitaitonsa riittämättömiksi. Kuormittuneisuus ja riittämättömyyden tunne todennäköisesti vaikeuttavat opettajien työtä lasten ja nuorten mediataitojen edistämiseksi.
Kaikenikäisten ammattilaisten mediakasvatustyön tukeminen
Työn ja mediamaailman muutokset voivat samanaikaisesti helpottaa ja haastaa ikääntyvien ammattilaisten mediakasvatustyötä. Tutkimusten mukaan kehityksessä mukana pysyminen voi olla osalle työlästä ja kokemukset kiihtyvästä digitalisaatiosta kielteisiä. Tutkimus on myös osoittanut, että työelämän digitalisaatio voi osaltaan jopa työntää ikääntyviä työntekijöitä varhaiseen eläköitymiseen.
Voidaan siis ajatella, että tukemalla ikääntyvien ammattilaisten elinikäistä oppimista sekä mediakasvatustyötä voidaan parhaassa tapauksessa tukea myös heidän työhyvinvointiaan ja työurien jatkumista. Tulevaisuudessa seuran on nähdäkseni entistäkin tärkeämpää tavoittaa kaikenikäisiä mediakasvatuksen ammattilaisia ja asiantuntijoita – myös ikääntyneitä. Toivottavaa on, ettei tulevaisuudessa kenenkään tarvitse kokea olevansa liian vanha digiajan mediakasvattajaksi.
Mediakasvatuksen ja ikääntyvien ammattilaisten yhtälö on minulle myös henkilökohtaisesti ajankohtainen. Työnantajani Lapin yliopisto käynnisti juuri seniorityöntekijöiden (58+) hyvinvointia ja jaksamista tukevan ohjelman, jonka piirissä olen pian itsekin. Tuntuu hyvältä tulla huomioiduksi!
Onnea, menestystä ja pitkää ikää 20-vuotiaalle Mediakasvatusseuralle!
