20 vuotta yhteistyötä paremman maailman puolesta: Merkkivuonna juhlistetaan mediakasvatusta ja nostetaan katsetta tulevaisuuteen

Mahtavaa mediakasvatuksen juhlavuotta arvoisa mediakasvatuksen ystävä!

20 vuotta sitten Mediakasvatusseura perustettiin selkeään tarpeeseen: Tuomaan ihmisiä yhteen ja rakentamaan siltaa tutkimuskentän ja käytännön mediakasvatustyön välille. Kahden vuosikymmenen jälkeen tämä yhteys on vahvistunut. Mediakasvatusseuran ytimessä on yhteistyö, pyrkimys laaja-alaiseen ymmärrykseen, eri näkökulmien kuuntelu ja tilan luominen kohtaamiselle. 

Yksi kysymys, jonka äärelle mediakasvattajien on tärkeä kokoontua, liittyy aina ympäröivään aikaan: Miltä maailma näyttää nyt ja tulevaisuudessa? 

Tähän liittyen toteutimme viime vuoden lopussa tulevaisuuskyselyn, jossa kysyimme mediakasvattajilta, mitä ajankohtaisia ilmiöitä he tunnistettavat lähitulevaisuudessa. 

Vastauksissa korostui erityisesti kaksi keskeistä huomiota.

1. Mediakasvatuksen ilmiöt eivät ole yksioikoisia

Vastaukset osoittivat ensinnäkin moninäkökulmaisuuden merkitystä. Vaikka mediakasvattajat nostivat esiin monia erilaisia medioita ja teknologioita, erityisesti korostui tekoäly, jonka mainitsi jopa puolet kyselyyn vastanneista. Kuitenkin se millainen merkitys tekoälyllä tulee olemaan, vaihteli paljonkin. Kuten yksi mediakasvattaja tiivistikin, tekoäly “kaikkine muunnoksineen tulee luultavasti vaikuttamaan yhteiskuntaamme ja ihmisiin voimakkaasti tulevien vuosien aikana.”

Tekoälyn nähtiin tulevaisuudessa

• normalisoituvan, arkipäiväistyvän ja sen käytön kasvavan ja monipuolistuvan
• tuottavan entistä vaikeammin yksilön hallitsema mediatsunamin
• valtaavan median ja korvaavan asiantuntijat
• kasvattavan rooliaan mediatuotannossa, sisällön kuratoinnissa ja uutisten generoinnissa.
• sen tuottaman sisällön laadun parantumisen 
• tulevan osaksi oppimisen arkea
• luovan uuden maailman positiivisin mahdollisuuksin ja 
• saavan aikaan myös negatiivisia vaikutuksia, kuten disinformaatiota ja ympäristöhaittoja.

Kysymys tekoälystä ei olekaan yksioikoinen vaan se vaatii harkintaa, arviointia ja yhteistä keskustelua. Mediakasvattajien erilaiset taustat, laaja yhteinen kokemus ja jaettu tietämys onkin valtava voimavara, joka auttaa ymmärtämään yksittäisiä ilmiöitä monesta eri näkökulmasta ja lisäämään siten myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta. 

Mediakasvatuksessa fokus ei kuitenkaan kohdistu vain yksittäisten asioiden monipuoliseen tarkasteluun, vaan myös kokonaisuuden hahmottamiseen. 

2. Mediakasvatuksen ilmiöt ovat osa laajempaa kokonaisuutta 

Toiseksi vastauksissa korostuu laaja-alaisuus ja sidoksisuus. Mediaa ei selkeästi nähdä irrallaan muusta elämästä vaan se nivoutuu monin tavoin erilaisiin yhteiskunnallisiin, kulttuurisiin ja ekologisiin ilmiöihin ja kysymyksiin. 

Tulevaisuuskyselyn perusteella mediakasvatuksessa tulisikin huomioida tulevaisuudessa esimerkiksi

• Positiivisina kehitystrendeinä kulttuurin lisääntymisen digitaalisessa muodossa, kaikille helposti saavutettavassa muodossa.
• Ihmisten väliset kohtaamiset tulevat entistä merkityksellisemmiksi – tulevaisuudessa menneiden vuosikymmenien kerhot ja seurat ja nuokkaritoiminta voivat olla todella tärkeitä ja kysyttyjä. Paikat ja tilaisuudet missä kohdata aito ihminen ovat tärkeitä.
• Eettisyys, ilmastonmuutoksen ja kestävä kehityksen huomiointi, vaikka niiden merkitystä väheksyttäisiin mediakasvatuksessa/digimaailmassa. Jatkuvan kulutuksen ihannointi, välinpitämättömyys ihmisoikeuksia kohtaan voivat nostaa negatiivisia äänenpainoja ja kenties myös tekoja.
• Venäjän hyökkäyssota jättää pitkän jäljen Eurooppaan ja militarisoituminen kiihtyy. Lisääntyvän turvallisuus- ja kriisipuheen myötä mediakasvatus tullaan kytkemään osaksi tätä ”kansallisen turvallisuuden” kehystä vielä tiiviimmin kuin mistä jo näemme merkkejä.
• Yhdysvaltain tuleva presidentti esikuntineen voi entisestään kiihdyttää poliittista jakoa. Näissä raameissa käydään kamppailua, kenen ääni kuuluu ja missä yhteyksissä.
• Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen, joka vaikeuttaa mediakasvatukseen kuuluvaa osallisuuden tukemista. On riski, että (digitaaliset) ongelmat kasautuvat samojen ihmisten harteille. Rich get richer, poor get poorer -ilmiö saattaa voimistua. Nähtäväksi jää, jatkuuko linja, että sosioekonomisesti hyvin pärjäävät ihmiset ja heidän lähipiirinsä siirtyvät digitaalisesta maailmasta pois tai käyttävät sitä valikoidummin.
• Kolmannen sektorin toimijoiden rahoituksen heikkeneminen heikentää myös mediakasvatuksen toimintaedellytyksiä ja resursseja.
• Käsillä tekemisen arvostus nousee, joka herättää tarpeen myös oikeaksi todennettuun, tietyn tunnistetun ihmisen tai ihmisryhmän tekemiin teoksiin ja taiteeseen.

Kuten yksi kyselyyn vastanneista mediakasvattajista tiivistää “muuttuvassa maailmassa mediakasvattajan oman tietoisuuden päivittäminen ja jatkuva oppiminen ovat entistä tärkeämpiä”. 

Tämä näkyy myös siinä, mitä Mediakasvatusseuralta toivotaan.

Mediakasvatusseura mediakasvattajan tukena – myös tulevaisuudessa

Tulevaisuuskyselyssä kerrotut toiveet siitä, kuinka Mediakasvatusseura voisi tukea mediakasvatustyötä jatkossa osoittivat mediakasvatuksen moninaisuuden tiedostamista mutta myös yhteistyön merkitystä. Mediakasvatusseura voi tukea mediakasvattajia esimerkiksi 

• Tuomalla ajankohtaisia ilmiötason asioita esille esim. webinaarein ja koulutuksin myös jatkossa!
• Tarjoamalla koulutusta, verkostotapaamisia.
• Ajamalla puolestani yhteiskunnallisia asioita.
• Tuottamalla erilaisia materiaaleja ja koulutuksia, joihin voisi osallistua ajasta riippumatta.
• Verkostojen vahvistaminen esim. tapahtumien kautta on tärkeä tuki, esim. aamuklubit hyvä!
• Olemalla rohkeasti ajassa mukana, ei pelkästään trendikkäitä aiheita käsitellen

Näitä asioita haluammekin korostaa myös nyt Mediakasvatuksen merkkivuoden aikana. Tämän vuoden aikana muun muassa:

• Julkaisemme kirjoitussarjan, jossa Mediakasvatusseuran edelliset puheenjohtajat pohtivat mediakasvatuksen ajankohtaisia kysymyksiä
• Keskustelemme EDUCA-messuilla lukutaitojen moninaisuudesta
• Järjestämme Jyväskylässä tiistaina 25.3. Mediakasvatuksen juhlapäivän vuosikokouksen yhteydessä (tästä tiedotamme myöhemmin lisää)
• Järjestämme Mediakasvatuksen teemoja käsitteleviä , sekä asiantuntijat ja yleisön yhdistäviä Pyöreän pöydän keskusteluja eri paikkakunnilla
• Julkaisemme verkkosivuilla asiantuntijapuheenvuoroja kiinnostavista aiheista
• Olemme päivittämässä myös seuran strategiaa tuleville vuosilla ja haluamme kuulla siihen liittyen tarkemmin, että mihin toimintaamme tulisi suunnata. Mikäli sinulla on jo tässä vaiheessa ideoita tai ajatuksia yhteistyöstä, voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä Mediakasvatusseuran väkeen.

Mediakasvatuksen vahvuus on avoimuus ja yhteistyö. Toivonkin, että mediakasvatuksen merkkivuosi luo tilaa koko kentälle ideoiden jakamiselle ja inspiraatiolle, kokeiluille ja uudenlaiselle tekemiselle sekä uusille kohtaamisille ja yhteistyön vahvistamiselle. Vuoden aikana voimmekin yhdessä tuoda esiin kaikkea sitä tekemistä ja toimintaa, osaamista, ajattelua ja viisautta, jota vuosikymmenten aikana olemme luoneet ja vahvistaneet.

Vaikka muuttuvassa maailmassa on läsnä monia uhkia, kriisejä ja katastrofeja, mediakasvatuksen vahvuus on siinä, että siinä kyse on aina kasvatuksesta, eli hyvästä elämästä ja tulevaisuudesta. Mediakasvatuksessa onkin kyse mahdollisuudesta nähdä parempi maailma vaikeuksista huolimatta. 

Valoisaa ja innokasta mediakasvatuksen juhlavuotta kaikille mediakasvattajille ja mediakasvatuksen ystäville!

Lauri Palsa, KT

Mediakasvatusseuran hallituksen puheenjohtaja