Tekoälyn ympäristövaikutuksista puhuttaessa on tärkeää asettaa asiat mittasuhteisiin ja tarkastella vaikutuksia laajasti. Usein tekoälyn ympäristöhaitoista keskusteltaessa keskitytään sähkönkulutukseen, mutta sen lisäksi tärkeää on ottaa huomioon ympäristövaikutukset liittyen veden kulutukseen, maankäytön muutoksiin ja kriittisten mineraalien käyttöön. Nämä vaikutukset eivät ole toisistaan erillisiä, vaan tiiviisti toisiinsa kytkeytyneitä.
Vaikka yksittäisen tekoälykehotteen sähkönkulutus on moninkertaisen verrattuna tavalliseen verkkohakuun, yksittäisen kehotteen sähkönkulutus on verrattain pientä verrattuna muuhun sähkön käyttöön. Tekoälyn käytön lisääntyessä, ja mallien kehittyessä sähkönkulutus kuitenkin kasvaa nopeasti. On olennaista muistaa myös, että itse tekoälyn kouluttamiseen kuluva sähkömäärä on valtava, ja uusien tehokkaampien mallien kouluttaminen kuluttaa aina vain enemmän resursseja.
Datakeskusbuumi liittyy tiiviisti tekoälykehitykseen, sillä nopea tekoälykehitys on saanut aikaan suuren kysynnän uusille datakeskuksille. Datakeskusten ja tekoälyn sähkönkulutus on tällä hetkellä pienessä osassa kokonaissähkönkulutuksessa, mutta osuus kasvaa kovaa vauhtia. Viime aikoina paljon keskustelua ovat herättäneet Googlen valtavat datakeskusinvestoinnit Suomeen, ja sitä kautta sähkön riittävyys Suomessa. Huoli on tärkeä ja olennainen, koska sähkönkulutus ei voi kasvaa rajattomasti siitä huolimatta, että käytettäisiin uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvaan energiaan viitataan usein päästöttömänä energiana, mikä on itsessään harhaanjohtava termi, sillä täysin päästötöntä sähköä ei ole olemassa, kun otetaan huomioon koko elinkaaripäästöt.
Sähkönkulutuksen lisäksi yksi merkittävä datakeskusten kuluttamista resursseista on vesi, sillä datakeskukset tuottavat valtavasti lämpöä, ja viilentämiseen käytetään yleensä vettä. Veden tarve kasvaa jatkuvasti tekoälyn kehittyessä, sillä tekoälyn laskennan taustalla olevat laitteet tuottavat runsaasti lämpöä. Merkittävä ympäristöön vaikuttava tekijä on myös datakeskusten vaatima suuri maapinta-ala. Datakeskusten tieltä raivataan usein metsiä, mikä on uhka luonnon monimuotoisuudelle, joka on jo valmiiksi vaarantunut nykyisten metsänhoitokäytäntöjen myötä.
Neljäs tärkeä tekoälyn ympäristöhaitta on datakeskusten sisältämät laitteet, joiden valmistus vaatii kriittisiä mineraaleja. Mineraalien tarve on digitalisoituneessa yhteiskunnassa yhä suurempi, mikä näkyy paineena uusien kaivosten perustamiseen myös Suomessa. Räikeimpänä esimerkkinä haluan nostaa esille Viiankiaapaan suunnitellut kaivokset, jotka vaarantaisivat alueen ainutlaatuisen luonnon toteutuessaan. Viiankiaapa on luontoarvoiltaan poikkeuksellisen merkittävä suoalue Sodankylässä, ja on suojeltu sekä soidensuojelulailla, että Euroopan unionin Natura2000-ohjelman kautta. Viiankiaavan kohtalo on merkittävä, koska kaivoksia suunnitellaan Suomessa jo 14:lle Natura2000-ohjelman kautta suojellulle alueelle, ja Viiankiaavan kaivosluvan hyväksyminen toimisi ennakkotapauksena muille kaivoksille.
Merkittävistä ympäristövaikutuksista huolimatta nuorten kanssa työskentelevien ei ole syytä demonisoida tekoälyä täysin, vaan opettaa sen eettistä ja tarkoituksenmukaista käyttöä. Tärkeää on muistaa, että jokaisella digitaalisella laitteella ja datalla on ympäristövaikutuksensa. Esimerkiksi pilvipalvelu ei ole aineeton, vaan ”pilvi” on käytännössä datakeskus, ja kaikki pilvipalveluun tallennettu tieto on olemassa fyysisessä datakeskuksessa ja kuluttaa luonnonvaroja.
Yksittäisen käyttäjän kritisoimisen sijasta haluaisin kuitenkin korostaa tekoälyn sääntelyn tärkeyttä ja vallan keskittymistä suurille teknologiajäteille. Tekoälyä kehitetään nopeasti, eikä sääntely ole pysynyt mukana tarvittavalla nopeudella. Nyt tarvittaisiin ympäristön huomioivia kriteerejä datakeskusten perustamiseen, ja sääntelyä tekoälyn eettisiin ongelmiin liittyen.
Erityisesti nuorten kanssa työskentelevillä on suuri vastuu opettaa nuoria tekoälyn vastuullisesta ja eettisestä käytöstä. Monet nuoret ovat itse asiassa kriittisiä tekoälyn suhteen, ja nuorten kanssa työskentelevien tulisi osata myös itse käyttää tekoälyä vastuullisesti. Jos joku on luonut sisältönsä tekoälyn avulla, miksi kenenkään pitäisi jaksaa keskittyä sen läpikäymiseen, jos itse “tekijäkään” ei ole halunnut käyttää siihen omia aivoja ja aikaa?
Haluaisin myös muistuttaa, että itsensä toteuttaminen on yksi ihmisen perustarpeista, jota on syytä vaalia. Oma kriittinen ajattelu korostunee tulevaisuudessa aina vain enemmän. Älä siis anna kaikkea tekoälyn tehtäväksi, vaan luo ja ajattele itse!
