Ketä mediakasvatuskoulutuksen heikentyminen hyödyttää?
18.6.2026
Kansainvälisesti medialukutaito ymmärretään turvallisuuden vahvistajana ja mediakasvatuksen merkitys nousee yhteiskunnassa. Suomen yliopistoissa suunta on päinvastainen.
Lauri Palsa on Mediakasvatusseuran hallituksen puheenjohtaja ja toimii tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy datalukutaitoon ja koulutuksen datafikaatioon. Laurilla on useiden vuosien kokemus tutkimuksesta, kehityksestä ja päätöksenteosta kansallisella tasolla mediakasvatuksen alalla. Hän on kiinnostunut kontekstualisoiduista lukutaidoista (medialukutaito, datalukutaito, monilukutaito) digitaalisessa mediamaailmassa, opetussuunnitelmien ja politiikan tutkimuksesta sekä mediakasvatuksesta.
Mediakasvatuksen merkitys turvallisuudelle tunnistetaan maailmalla
Osallistuin toukokuussa Mediakasvatusseuran puheenjohtajana Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJin järjestämään Aasia-konferenssiin, jossa etsittiin ratkaisuja erilaisiin kansalliset rajat ylittäviin hybridiuhkiin. Yhtenä pääteemana oli mediakasvatus ja medialukutaito.
Mediakasvatuksen ja medialukutaidon korostuminen ei ollut yllättävää. Kansainvälisesti ymmärretään yhä paremmin mediaan liittyvän osaamisen merkitys niin yksittäisen ihmisen elämässä, yhteisöissä, kulttuureissa ja yhteiskuntien toiminnassa.
Tässä maailmanajassa medialukutaidossa on kyse ennen kaikkea myös turvallisuudesta. Se auttaa vastaamaan epäluottamusta kylvävään disinformaatioon, ihmisiä jakavaan vihapuheeseen, algoritmien ohjaamaan manipulaatioon sekä demokraattista osallisuutta uhkaavaan apatiaan. Medialukutaito on siis vahvasti osa kokonaisturvallisuutta.
Suomessa tilanne on ristiriitainen
Samalla kun maailman uhkat ja kriisit huutavat tarvetta mediakasvatuksen kehittämiselle ja edistämiselle, Suomessa suunta on päinvastainen. Mediakasvatuskentällä on noussut suuri huoli tästä. Mediakasvatuksen professori Heli Ruokamo varoittaakin, että Suomessa mediakasvatuksen koulutus näivettyy yliopistoissa.
Keväällä julkaistu Kulttuuri ja taideviraston selvitys osoittaa, että mediakasvatuksen pääaine on lopetettu tai ollaan lopettamassa Tampereen ja Lapin yliopistoissa. Sivuaine loppuu Itä-Suomen yliopistossa ja jopa yksittäisiä kursseja uhkaa lopettaminen. Monessa yliopistossa ei ole välttämättä ollut mediakasvatusta senkään vertaa tähänkään asti.
Mediakasvatusseuran kesäkuussa 2026 järjestämä keskustelutilaisuus valottaa hyvin tähän liittyviä näkökulmia.
Suomea on usein pidetty mediakasvatuksen mallimaana ja täällä onkin ollut tähän saakka siihen liittyen paljon osaamista. Tulevaisuus näyttää kuitenkin synkältä.
Paitsi toki niiden diktaattorien, putinistien ja populistien kannalta, joita mediakasvatuksen heikkeneminen hyödyttää. Heidän näkökulmastaan onttoutuva osaamistaso, vähenevät valmiudet vastata mediaympäristön haasteisiin ja haurastuva henkinen kriisinsietokyky ovat varmasti vain hyvä asia.
Sanat ilman tekoja on julmaa optimismia
Näivettymisen sijaan tarvitaan panostuksia mediakasvatukseen.
Tuoreet kansalliset linjaukset korostavat mediakasvatuksen yhdenvertaisuutta, laatua, ajantasaisuutta ja kestävyyttä. Mikäli kauniit sanat jäävät vain paperille ilman tarvittavia toimia ja resursseja, annetaan kuva, että asiat olisivat kunnossa, vaikka tilanne käytännössä olisikin aivan muuta.
Mediakasvatuksen keskeinen rooli kokonaisturvallisuudessa, demokratian vahvistamisessa sekä yhteiskunnallisen luottamuksen ja toivon rakentamisessa tulee näkyä myös tekojen tasolla.
Suomalaisiin korkeakouluihin tarvitaan:
- mediakasvatus omana pääaineenaan, varmistamaan syvällisen asiantuntijuuden riittävyys myös tulevaisuudessa,
- erikoistumiskoulutus eri alojen ammattilaisten osaamisen kehittämiseksi, sekä
- mediakasvatuksen sivuaine ja muita opintokokonaisuuksia vastaamaan yhdenvertaisuuden vaateeseen.
Jos yhden toimijan resurssit eivät riitä koulutuksen järjestämiseen, tarvitaan yhteistyötä laitosten, tiedekuntien ja korkeakoulujen välillä. Rakenteiden ei tulisi olla tässä tilanteessa este, vaan niiden tulisi luoda pohja vaikuttavalle yhteistyölle.
Medialukutaidon ei tulisi olla vain joillekin kuuluva etuoikeus vaan osa jokaisen osaamista.
Lauri Palsa