Kolme kysymystä: Sosiaalinen media nuorten mielenterveyden vertaistukena
13.3.2026
Kolme kysymystä juttusarjassa esitellään ajankohtaisia mediakasvatuksen tutkimuksia, ilmiöitä ja projekteja.
Tässä artikkelissa TUBEDU-hankkeen tutkijat Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistoista esittelevät syksyllä 2026 päättyvän Suomen Akatemian rahoittaman hankkeen tutkimustuloksia.
TUBEDU-hankkeessa on tutkittu, miten mielenterveyteen liittyviä teemoja käsitellään sosiaalisessa mediassa sekä miten nuoret tulkitsevat, kommentoivat ja hyödyntävät sosiaalisen median sisältöjä mielen hyvinvointinsa tukena. Hankkeen tulokset osoittavat, että nuoret eivät ole sosiaalisessa mediassa vain mielenterveyteen liittyvän sisällön seuraajia, vaan myös aktiivisia keskustelijoita, kommentoijia ja vertaistukijoita. Sosiaalisessa mediassa jaettu vertaistuki, avoimet kokemukset ja vaikuttajien mielenterveyssisällöt voivat vahvistaa nuorten hyvinvointia, lisätä heidän ymmärrystään omasta mielenterveydestään ja madaltaa avun hakemisen kynnystä.
Hankkeen tulosten valossa sosiaalinen media näyttäytyy monella tapaa nuorten mielenterveyttä vahvistavana toimintaympäristönä.
Kirjoittajat: Essi Holopainen, Seyedeh Ebrahimi, Katja Joronen, Meri Kulmala, Anna-Maija Multas, Tuula Nygård, Pirjo Lindfors, Virve Pekurinen, Jaakko Peltonen
1. Mikä on TUBEDU-hanke?
Sosiaalinen media on olennainen osa nuorten arkea ja kasvuympäristöä, mutta aiempi tutkimus on painottanut sen haittoja. Suosituilla somevaikuttajilla on miljoonia seuraajia, mikä tekee heistä merkittäviä terveystiedon välittäjiä ja nuorten roolimalleja. Siksi heidän vaikutustaan nuorten hyvinvointiin on tärkeää ymmärtää nykyistä laajemmin ja monipuolisemmin.
“TUBEDU – Tubettajat nuorten mielenterveyden vertaistukijoina” -hanke pyrkii tuomaan uudenlaista ymmärrystä siitä, miten mielenterveyden lukutaito ja vertaistuki rakentuvat digitaalisessa ympäristössä, ja millaisia mahdollisuuksia sosiaalinen media tarjoaa nuorille oman hyvinvointinsa tukemiseen. Hankkeessa on tutkittu, miten sosiaalisen median vaikuttajat, erityisesti YouTube-sisällöntuottajat, käsittelevät mielenterveyteen liittyviä teemoja ja millä tavoin nuoret tulkitsevat, kommentoivat ja hyödyntävät näitä sisältöjä. Lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu, miten vaikuttajat tarjoavat vertaistukea nuorten mielen hyvinvoinnille, miten nuoret hyödyntävät sosiaalista mediaa mielenterveytensä vahvistamiseen ja millaisia merkityksiä he antavat vertaistuelle sosiaalisessa mediassa.
Poikkitieteisessä hankkeessa on hyödynnetty useita eri tutkimusmenetelmiä: kirjallisuuskatsausta, kyselytutkimusta, suosituimpien sisällöntuottajien videoiden multimodaalista laadullista analyysiä, videoiden kommenttikenttien analyysia koneoppimisen ja tiedonlouhinnan keinoin sekä osallistuvaa kanssatutkimusta nuorten kanssa. Kirjallisuuskatsauksessa on tarkasteltu 54 aikaisemmin julkaistua tieteellistä tutkimusta digitaalisista ympäristöistä, joissa nuorten terveydenlukutaitoa pyrittiin vahvistamaan vertaistuen avulla. Sähköisen kyselyn avulla on kartoitettu 250 nuoren seuraamaa YouTube-vaikuttajaa sekä kuvattu, mitä mielenterveyteen liittyviä sisältöjä nuorten seuraamat vaikuttajat tuovat esille ja kuinka uskottavina nuoret pitävät näitä sisältöjä. Laadullisessa analyysissä on tarkasteltu nuorten nimeämien suosittujen tubettajien mielenterveyttä käsitteleviä vlogeja, joita oli kaikkiaan 161 yhteensä 19 tubettajalta. Koneoppimisen ja tiedonlouhinnan keinoin on selvitetty, miten edellä mainittujen vlogien seuraajat kommentoivat videoiden sisältöä. Nuorten kanssatutkijoiden kanssa yhdessä toteutettu osio sisälsi nuorten kanssa toteutettuja fokusryhmähaastatteluita sekä nuorten kanssatutkijoiden omia tutkimusprojekteja ja niihin liittyvää työpajatyöskentelyä, joissa kaikissa on keskitytty vertaistuen kokemuksiin sosiaalisessa mediassa.
2. Miten sosiaalinen media voi tukea nuorten mielenterveyttä?
Sosiaalinen media on erottamaton osa nuorten arkea ja parhaassa tapauksessa positiivinen ympäristö, joka tukee nuoren mielen hyvinvointia. Se toimii monille nuorille merkittävänä mielenterveyden tuen lähteenä, sillä vertaisten ja vaikuttajien jakama mielenterveyssisältö sosiaalisessa mediassa koetaan usein samaistuttavana ja helposti lähestyttävänä.
Kyselymme mukaan nuoret kokevat YouTube-vaikuttajien käsittelevän videoissaan monipuolisesti hyvinvoinnin teemoja, erityisesti mielen hyvinvoinnin haasteita ja mielenterveyttä, hyvinvointia edistäviä elämäntapoja, sosiaalista vuorovaikutusta, identiteetin rakentumista sekä omaa aktiivista rooliaan hyvinvoinnin edistämisessä. Nuoret pitävät seuraamaansa YouTube-vaikuttajaa keskimäärin luotettavana mielenterveyteen liittyvän tiedon välittäjänä.
Tubettajien vlogien analyysissa havaittiin, että he käsittelivät mielenterveyden haasteitaan pääasiassa toipumiskertomusten kautta. He jakoivat avoimesti henkilökohtaisia, usein kipeitäkin kokemuksiaan ja kuvasivat, miten ovat selviytyneet vaikeuksista, vahvistaen samalla seuraajiensa kokemusta läheisyydestä ja aitoudesta. Kokemusasiantuntijan roolista käsin tubettajat pystyivät tarjoamaan seuraajilleen vertaistukea esimerkiksi masennuksen ja ahdistuksen oireiden kanssa elämiseen, mikä voi osaltaan vähentää mielenterveyteen liittyvää stigmaa. Tubettajat tarjosivat runsaasti erilaisia vinkkejä ja neuvoja mielenterveyden tukemiseen sekä korostivat avun hakemisen tärkeyttä.
Koneoppimisen ja tiedonlouhinnan avulla selvitimme, että vaikuttajien jakamia sisältöjä myös kommentoidaan monipuolisesti. Vaikka mielenterveys ei ole keskustelujen päävirtaus, myös mielenterveyden huolia tuodaan ajoittain esiin. Jokin tietty mielenterveyden haasteisiin liittyvä teema voi hetkellisesti vilkastua keskustelunaiheena, kun jokin vlogi nostaa asian esille, jolloin kommenttiosion keskustelussa aihetta kommentoidaan ja täydennetään henkilökohtaisiin kokemuksiin pohjautuen.
Kanssatutkimuksemme mukaan sosiaalinen media voi toimia nuorille tärkeänä mielenterveyden tukena: nuoret jakavat somessa omia kokemuksiaan, kommentoivat toistensa sisältöjä ja välittävät samaistuttavaa vertaistukea, mikä vahvistaa kokemusta siitä, ettei haasteiden kanssa ole yksin. Nuoret rakentavat aktiivisesti some-ympäristöjä, jotka tukevat omaa hyvinvointia, suojaavat negatiivisilta sisällöiltä ja lisäävät ymmärrystä mielenterveydestä sekä erilaisista haasteista ja palveluista. Somessa kohdatut kokemukset ja tieto voivat myös rohkaista nuoria hakeutumaan mielenterveyspalveluihin tai muiden tukimuotojen pariin.
Tutkimustuloksemme osoittavat, että somessa jaetut samaistuttavat kokemukset ja ajatukset voivat parhaimmillaan tuottaa nuorille tunteen nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta, jotka osaltaan vaikuttavat vertaistuen muodostumiseen ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Keskeiseen rooliin vertaistuen muodostumisessa nousevat muiden käyttäjien aitous ja avoimuus, jotka mahdollistavat samaistumisen kokemuksen ja vaikuttavat nuorten näkemyksiin heidän arvioidessaan somevaikuttajien uskottavuutta. Vertaistuki voi myös edistää terveyden lukutaitoa nuorilla digitaalisessa ympäristössä tiedon vaihdon ja yhteisen tiedon yhteisen tulkinnan kautta.
3. Kohti osallistavaa ja turvallista somea
Hankkeemme tulokset osoittavat, että monilla nuorilla on jo nyt osaamista ja toimijuutta toimia mielenterveyttään vahvistavalla tavalla sosiaalisessa mediassa. Nuoret eivät kuitenkaan ole keskenään samassa asemassa taitojensa tai resurssiensa suhteen, vaan mielenterveyttä ja somea käsittelevässä keskustelussa tulisi paremmin huomioida nuorten keskinäiset erot sekä nuorten mielenterveyteen yleisesti vaikuttavat ilmiöt. Erilaisia keinoja vahvistaa nuorten osaamista ja toimijuutta tulisikin kehittää nuorilähtöisesti nuorten kanssa yhdessä. Näemme myös, että aikuisten läsnäolo sosiaalisessa mediassa on tärkeää, jotta he pysyvät tietoisina nuorten arjessa tapahtuvista ilmiöistä.
Tutkimuksemme perusteella nuorten luottamus sosiaalisen median kautta välitettyyn terveysviestintään perustuu ensisijaisesti kokemuksellisiin ja vuorovaikutuksellisiin tekijöihin, ei niinkään muodolliseen asiantuntijuuteen. Hankkeemme tulokset korostavat tarvetta vahvistaa nuorten kriittistä media- ja informaatiolukutaitoa sekä kehittää eettisesti kestävää ja läpinäkyvää terveysviestintää yhdessä terveysalan ammattilaisten ja somevaikuttajien kanssa. Ne auttavat myös ymmärtämään, miten mielenterveystietoa voidaan välittää nuoria puhuttelevasti ja tarjota heille sosiaalista tukea mielenterveyden edistämiseksi. Yhteistyö somevaikuttajien kanssa terveyden edistämisen kampanjoissa ja interventioissa voi auttaa tavoittamaan nuoria, jotka eivät välttämättä koe perinteisiä ohjelmia omakseen – edistäen lopulta mielenterveyden tasa-arvoa.
Viimeaikaisten tutkimusten valossa myös nuoret kaipaavat turvallisempaa ja hyvinvointiin positiivisesti vaikuttavaa sosiaalista mediaa. Näemmekin, että käyttäjiin kohdistuvien rajoitusten sijaan poliittinen paine tulisi kohdistaa teknologiajätteihin ja vastuuttaa yhtiöitä huolehtimaan paremmin käyttäjiensä hyvinvoinnista. Huomiota tulisi kiinnittää myös tekoäly- ja kielimallien hyödyntämiseen sosiaalisen median tutkimuksessa, sillä niiden kielitaitoa kehittämällä pystytään tulevaisuudessa yhä paremmin seuraamaan ja ymmärtämään, millaisten teemojen ympärille nuorten todellinen puhe mielenterveydestä muodostuu sosiaalisen median alustoilla.
Hankkeemme keskeinen viesti tiivistyy poikkitieteisyyden ja monimenetelmäisyyden korostamiseen. Usean eri tieteenalan, kolmen yliopiston, lukuisien yhteistyökumppaneina toimineiden järjestöjen ja nuorten kanssatutkijoiden muodostama kokonaisuus on mahdollistanut sen, että tuloksemme osallistuvat nuorten mielenterveyttä ja sosiaalisen median käyttöä käsittelevään keskusteluun nuorilähtöisesti ja heidän toimijuutensa tunnustaen. Hankkeemme tulokset osoittavat, että nuorilla on paljon sanottavaa mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin teemoista etenkin sellaisilla digitaalisilla alustoilla, jossa he pystyvät toimimaan omilla ehdoillaan ja jakamaan kokemuksiaan muiden nuorten kanssa.
Lue lisää hankkeesta: TUBEDU | TUBEDU
