Kolme kysymystä: Diakonissalaitoksen Vamos-toiminnan Digiosallisuus -hankkeen materiaalit vahvistavat nuorten digitaitoja ja lisäävät digitaalista osallisuutta

18.2.2026

Kolme kysymystä juttusarjassa esitellään ajankohtaisia mediakasvatuksen tutkimuksia, ilmiöitä ja projekteja.

Tässä artikkelissa Diakonissalaitoksen Vamos-toiminnan Digiosallisuus -hankkeesta kertoo Pilar Tapio, joka toimi hankkeessa projektipäällikkönä.
Digiosallisuus -hankkeessa kehitettiin vuosina 2023–2025 työkaluja nuorten digitaitojen tukemiseen yhdessä nuorten ja ammattilaisten kanssa. Hankkeessa kartoitettiin myös nuorten osaamistarpeita erityisesti digihyvinvoinnin, -turvallisuuden ja -osallisuuden alueilla, kokeiltiin vertaisohjaajien vetämiä työpajoja ja luotiin koulutusmalli digivertaisohjaajille.
Hankkeen rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö.

koristeellinen

Kirjoittaja: Pilar Tapio

1. Mikä Digiosallisuus-hanke oli ja miksi se toteutettiin?

Diakonissalaitoksen Vamoksen Digiosallisuus-hanke (2022–2025) vastasi tarpeeseen kohdata haavoittuva kohderyhmä: työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, joilla on erityisen suuri riski digitaaliseen syrjäytymiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman hankkeen tavoitteena oli vahvistaa nuorten digitaitoja ja lisätä digiosallisuutta tarjoamalla turvallisia ja saavutettavia oppimismahdollisuuksia.

Hankkeessa digitaalisuutta ei ymmärretty vain teknisenä osaamisena, vaan osana nuorten hyvinvointia ja osallisuutta digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Digiosallisuus nähtiin nuorten oikeutena oppia, osallistua, tulla kuulluksi ja kuulua yhteisöihin verkossa. Hanke toteutettiin yhdeksällä Vamos-paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Sen aikana kohdattiin yli 130 nuorta yhdessä vertaisohjaajien kanssa järjestetyissä digityöpajoissa. Nuorten kokemukset ja osallisuus olivat työn lähtökohta: kaikki hankkeen tuotokset perustuivat siihen, mitä he kertoivat digitaalisesta arjestaan, vahvuuksistaan ja haasteistaan. Nuoret olivat mukana kehittämässä, suunnittelemassa ja toteuttamassa hankkeen toimintoja.

2. Mitä hankkeessa on tuotettu?

Hankkeessa kartoitettiin sadan NEET-nuoren digitaidot Vamoksessa valtakunnallisesti hyödyntäen eurooppalaista digitaitojen viitekehystä (DigComp 2.2). Kartoitus osoitti, että nuorten osaaminen vaihtelee ja vahvisti ajatusta siitä, että nuorten kohtaaminen diginatiiveina on vahingollista: moni ei kehtaa myöntää, jos ei osaa tai ymmärrä, koska osaamista usein oletetaan jo olevan. Erityisesti hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät taidot sekä työnhaun, opiskelun ja asioinnin ohjelmistojen käyttö haastaa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria. Keskeistä oli myös se, että moni nuori ei tunnista tai luota omiin vahvuuksiinsa. Vastapainona nuorista löytyy paljon vahvuuksia: sosiaalisen median käyttö, digitaalinen luovuus ja viestiminen eri tavoilla erityisesti tutuille henkilöille nousivat esiin merkittävinä vahvuuksina. Vertaisuus nousi kartoitusten tärkeäksi löydökseksi: nuorten keskinäinen oppiminen madalsi kynnystä kysyä apua ja lisäsi arjen digitaalista osallisuutta.

Näiden havaintojen pohjalta kehitettiin yhteistyössä Suomen Diakoniaopiston kanssa Digivertaisohjaaja-verkkokurssi. Kurssi on pilotoitu yhdessä Vamos-nuorten vapaaehtoisten kanssa, ja sen tavoitteena on tarjota nuorille mahdollisuus kouluttautua vertaisohjaajiksi. Sisältö painottuu ryhmänohjaustaitoihin, digitaalisiin työvälineisiin sekä omien digityöpajojen suunnitteluun ja toteutukseen. Vertaisohjaajana toimiminen ei ainoastaan tue muita nuoria, vaan myös vahvistaa ohjaajanuoren omaa osaamista, itsevarmuutta ja kokemusta siitä, että hänen taidoillaan on arvoa.

Hankkeen tuloksista, nuorten työpajoista ja heidän näkemyksistään koottiin Opas nuorten digitaitojen tukemiseen ohjaus- ja kohtaamistyössä (2025). Oppaan tavoitteena on tarjota kohtaamistyön tekijöille helposti käyttöön otettavia tapoja tukea nuorten digitaitoja arjen tilanteissa.

Opas perustuu DigComp 2.2 -viitekehykseen ja keskittyy käytännönläheisiin ja helposti hyödynnettäviin sisältöihin:

  1. Tiedonkäsittely (esim. valeuutisten tunnistaminen)
  2. Viestintä ja yhteistyö (esim. visuaalinen viestintä ja kameran käyttö)
  3. Sisällön luominen (esim. generatiivisen tekoälyn kokeilu ja tekijänoikeudet)
  4. Turvallisuus (esim. tietoturva ja digihyvinvointi)
  5. Ongelmanratkaisu (esim. uusien ohjelmistojen haltuunotto)

Mukana on harjoituksia esimerkiksi lähdekriittisyyteen (Valesisältöpaja), digitaaliseen hyvinvointiin (Red & Green flags -itsearviointi), turvallisuuteen (Turvapuu) ja digitaalisen jalanjäljen tarkasteluun (Googlaa itsesi). Opas kokoaa yhteen hankkeessa kehitetyt ja nuorten kanssa testatut toimintamallit ja tarjoaa välineitä digitaalisen osallisuuden vahvistamiseen.

Oppaan ydinviesti on rohkaiseva: ohjaajan ei tarvitse olla tekninen asiantuntija. Riittää, että on valmis kokeilemaan ja oppimaan yhdessä nuoren kanssa.

3. Miten hankkeen tuotoksia voidaan hyödyntää nuorten parissa tehtävässä työssä?

Hankkeen tuotoksia voidaan hyödyntää laajasti nuorten parissa tehtävässä työssä. Erityisesti hankkeessa tuotetut sisällöt on suunnattu nuorten, erityisesti NEET-nuorten, kanssa toimiville ammattilaisille, mutta myös opiskelijat, vertaisohjaajat sekä nuorten digitaalisista taidoista ja osallisuudesta kiinnostuneet voivat hyödyntää opasta ja verkkokurssia. Materiaalit on tarkoitettu helposti lähestyttäviksi ja matalan kynnyksen välineiksi, vaikka esimerkiksi ammattilaisen oma digitaalinen osaaminen tuntuisikin epävarmalta.

Oppaan harjoituksia voidaan soveltaa niin yksilö- kuin ryhmämuotoiseen toimintaan erityisesti nuorten kohderyhmien kanssa. Sisältöjä voidaan soveltaa esimerkiksi työpajatoimintaan, etsivään nuorisotyöhön tai valmennukseen. Opasta voidaan käyttää kokonaisuutena, tai siitä voidaan poimia harjoituksia tai sisältöjä tarpeen mukaan. Opas auttaa tekemään nuorten osaamista näkyväksi ja tukee arjen digitaalisissa tilanteissa.

Digivertaisohjaaja-verkkokurssi tarjoaa nuorille mahdollisuuden toimia vertaisohjaajina ja jakaa omaa osaamistaan esimerkiksi digipajoissa tai muussa ryhmätoiminnassa. Kurssi tukee vertaisoppimista ja vahvistaa nuorten toimijuutta, ja sen voi ottaa käyttöön organisaatioissa, joissa on Moodle-alusta, tai joilla on mahdollisuus ottaa sellainen käyttöön.

Yhdessä hankkeen materiaalit muodostavat käytännöllisen työkalupakin, joka parhaimmillaan tukee nuorten digirohkeutta, osallisuutta ja digitaalista hyvinvointia erilaisissa kohtaamisissa ja toimintaympäristöissä.

Kaikki hankkeen tuotokset sekä vuonna 2026 käynnistyneen ja Digiosallisuus-hankkeen työtä jatkavan hankkeen materiaalit ovat koottuna osoitteeseen:
https://www.diakonissalaitos.fi/hankkeet/digi/

Kirjoittaja

Kysymyksiin vastasi Digiosallisuus-hankkeessa projektipäällikkönä toiminut Pilar Tapio, joka on työskennellyt kolmen vuoden ajan NEET-nuorten digitaalisten taitojen, osallisuuden ja hyvinvoinnin teemoissa. Vuonna 2026 Pilar työskentelee pääkaupunkiseudun Vamos-yksiköissä NEET-nuorten digitaalisen hyvinvoinnin ja medialukutaidon edistämisen parissa projektipäällikkönä.

© Copyright - Mediakasvatusseura ry - Toimintaa tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Powered by Devaajanne.fi