Kolme kysymystä: Pelastakaa Lasten Verkkoväkivalta lasten silmin – selvitys valottaa lasten kokemaa ja tekemää verkkoväkivaltaa
19.1.2026
Kolme kysymystä juttusarjassa esitellään ajankohtaisia mediakasvatuksen tutkimuksia, ilmiöitä ja projekteja.
Tässä artikkelissa Pelastakaa Lasten digihyvinvoinnin ja turvallisuuden asiantuntija Inka Kiuru kertoo Verkkoväkivalta lasten silmin – selvityksestä. Selvitys tuo esiin, miten 9–15-vuotiaat lapset kokevat verkkoväkivallan eri muotoja ja sen vaikutuksia elämäänsä. Yli tuhannen lapsen vastukset keränneessä selvityksessä korostuvat erityisesti eriarvoisimmassa asemassa olevien lasten kokemukset ja haasteet. Tulokset herättävät huolta verkkoväkivallan yleistymisestä sekä tarpeen kehittää tukitoimia ja mediakasvatusta, jotta lasten turvallisuus verkossa voidaan varmistaa.
Kirjoittaja: Inka Kiuru
1. Mikä on Verkkoväkivalta lasten silmin -selvityksen tausta ja tarkoitus?
Pelastakaa Lapset halusi nostaa selvitystyön aiheeksi verkkoväkivallan (pl seksuaaliväkivalta, jota käsitellään Nettivihjeen selvityksessä) ja tehdä selvitys, jossa tulee esiin lasten kokemus, toimijuus ja asenteet. Verkkoväkivalta lasten silmin -selvityksen ikäryhmäksi tarkentui 9–15-vuotiaat.
- Selvitys tehtiin osana Pelastakaa Lasten Kippari-hanketta (2023–2026), jossa kohderyhmänä ovat esi- ja alakouluikäiset lapset ja jossa kiinnitetään erityistä huomiota kaikkein eriarvoisimmassa asemassa olevien lasten hyvinvointiin ja digitaaliseen resilienssiin.
- Aineisto kerättiin keväällä 2025 kahdella tavalla, ja kyselyyn vastasi yhteensä 1002 lasta. Lapsista 373 vastasi paneelikyselyyn, jossa kutsuttiin vanhempia välittämään kyselylinkki lapsilleen. 629 lasta vastasi avoimeen verkkokyselyyn, jota levitettiin valtakunnallisesti kouluille ja tahoille, jotka työskentelivät kaikkein eriarvoisemmassa asemassa olevien lasten kanssa.
- Verkkokyselyn kautta vastanneista 25 % kertoi kuuluvansa johonkin vähemmistöön, kun taas paneelikyselyssä luku oli paljon pienempi 13 %.
- Kyselyn vastaustapa näkyi sekä vastaajajoukon rakenteessa että joidenkin kysymysten eriävissä vastauksissa, joten päädyimme käyttämään verkkokyselyn kautta vastanneita selvityksen pääaineistona, johon peilasimme paneelivastaajien vastauksia.
2. Mitkä olivat Verkkoväkivalta -selvityksen keskeiset löydökset?
- Yli puolet selvitykseen vastanneista lapsista (54 %) kertoi kohdanneensa verkkoväkivaltaa, ja kaikkein eriarvoisimmassa asemassa olevilla lapsilla osuus nousi jopa 80 prosenttiin.
- Erityisesti raaka ja väkivaltainen kuva- ja videosisältö jäi lapsilla mieleen ja tämä näkyi eritoten lasten avovastauksissa: “Serkku näytti videon missä joku äijä ampua itsensä haulikolla”.
- 40 % lapsista, joiden perheessä on ollut huolta rahasta koko ajan, koki että vanhempi ei auta heitä pysymään turvassa netissä, kun koko joukosta näin koki vain kymmenes.
- Pojat olivat moninkertaisesti enemmän samaa mieltä kuin tytöt asenneväittämien kanssa, kuten ”on ok jakaa tappeluvideo netissä” (10 % vs. 3 %), Samoin väite ”ihonväriin tai uskontoon liittyvät vitsit ovat ok” saa tytöiltä vain 4 %:n hyväksynnän, kun pojista joka kymmenes on samaa mieltä- luvut ovat pieniä, mutta herättävät huolestuttavaa signaalia sukupuolinormeista.
- Verkkoväkivallan riski nousi mitä vanhempi lapsi oli kyseessä. Esimerkiksi itsetuhoisuutta sisältävälle materiaalille altistui tahattomasti 3 % 9–10-vuotiaista, mutta jo 35 % 13–15-vuotiaista.
- Lapset myös etsivät verkkoväkivaltaa tietoisesti. 19 % kyselyyn vastanneista 13–15-vuotiaista kertoi hakeutuneensa verkossa tietoisesti sotasisältöjen pariin, 13 % oli etsinyt itsetuhoisuutta käsittelevää sisältöä.
3. Mitä tulisi tapahtua, jotta lapset eivät altistuisi verkkoväkivallalle?
Aikuisten tehtävä on suojella lapsia kaikenlaiselta väkivallalta ja syrjinnältä.
Pelastakaa Lapset haastaakin lapsia ja nuoria kohtaavia ammattilaisia kuuntelemaan lapsia ja nuoria.
Lapsia ja nuoria kohtaavien ammattilaisena tulee uskaltaa keskustella, kuunnella ja kysyä lapsilta heidän digitaalista kokemuksistaan. On tärkeää huomioida eriarvoisimmassa asemassa olevat lapset ja heidän kokemuksensa ja tarjota heille saavutettavaa mediakasvatusta.
Ammattilaisten tulee etsiä tietoa ja tutustua digitaalisiin ilmiöihin. Kysyä lapsilta ja nuorilta vaikeistakin asioita verkkoväkivaltaan ja lasten asenteisiin liittyen. Vain näin saadaan lisää ymmärrystä lasten kokemuksista, ajatusmaailmasta ja heille tärkeistä asioista. Aikuisten tehtävänä on varmistaa, että lapset saavat luotettavaa, turvallista ja hyvinvointiaan tukevaa tietoa, jotta heidän ei tarvitse etsi sitä turvattomista lähteistä. Tietoa ja maksutonta mediakasvatuksen materiaalia alakouluille ja perheille löytyy Pelastakaa Lasten Huippula-palvelusta: Huippula.fi
Verkkoväkivalta lasten silmin -selvityksestä löytyy konkreettisia suosituksia niin vanhemmille, ammattilaisille, päättäjille ja teknologiayrityksille. Selvityksen tarkempiin tuloksiin ja suosituksiin voi tutustua Verkkoväkivalta lasten silmin -selvityksestä (2025).
