Kolme kysymystä: Informaatiohyvinvointia etsimässä – Miten digitaalinen ympäristö vaikuttaa hyvinvointiimme?
16.10.2025
Kolme kysymystä juttusarjassa esitellään ajankohtaisia mediakasvatuksen tutkimuksia, ilmiöitä ja projekteja.
Tässä artikkelissa tutkimuspäällikkö Minttu Tikka ja erikoistutkija Vuokko Härmä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta esittelevät Informaatiohyvinvointi-hankkeen keskeisiä löydöksiä, jotka käsittelevät informaatioympäristön vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen toimijuuteen. Hankkeessa tutkittiin, miten digitaalisten alustojen tarjoama tieto ja sen laatu voivat vaikuttaa yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin. Tavoitteena on parantaa informaatiohyvinvointia tunnistamalla siihen vaikuttavia tekijöitä ja kehittämällä käytäntöjä, jotka tukevat positiivista viestintää ja vuorovaikutusta digitaalisessa aikakaudessa.
Tutustu hankkeeseen THL:än verkkosivuilla linkistä: Informaatiohyvinvointia etsimässä: demokratia, osallisuus ja hyvinvointi informaatioyhteiskunnassa
Kirjoittajat: Tutkimuspäällikkö Minttu Tikka ja erikoistutkija Vuokko Härmä
Mikä on Informaatiohyvinvointia etsimässä-hanke?
Informaatiohyvinvointi-hanke (Informaatiohyvinvointia etsimässä: Demokratia, osallisuus ja hyvinvointi informaatioyhteiskunnassa) pureutuu ajankohtaiseen ja moniulotteiseen kysymykseen: miten informaatioympäristö vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen toimijuuteen? Digitalisaation myötä mediaympäristö on pirstaloitunut ja valtaosa uutisista, ja kommunikaatiosta, sisällöistä ja palveluista on siirtynyt kaupallisille alustoille ja sovelluksiin. Informaatiohyvinvointi-hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, millä tavoin digitaalisilla alustoilla liikkuvan tiedon saatavuus, laatu ja käyttö liittyvät yksilön ja yhteisöjen hyvinvointiin ja miten näitä yhteyksiä voidaan vahvistaa. Samalla pyrimme määrittelemään informaatiohyvinvoinnin käsitettä – mitä se tarkoittaa, miten se ilmenee ja miksi se on tärkeä osa nykypäivän hyvinvointia. Lähtökohtamme hankkeessa on, että nykyinen julkinen keskustelu hyvinvoinnin ja informaation yhteydestä keskittyy riskeihin ja uhkiin. Usein tämä on hyvin perusteltua ja aiheellista, mutta samalla vain uhkakuviin keskittyminen jättää aiheen tarkastelun yksipuoliseksi.
Informaatioympäristön vaikutuksia hyvinvointiin tulisikin tarkastella monipuolisesti ja kriittisesti. Kaupallisten alustojen logiikka läpäisee yhä useammat sosiaalisen elämän alueet samalla kun myös yhteiskunnan palveluiden digitalisoidaan. Tällaisessa informaatioympäristössä on tärkeää pyrkiä tunnistamaan myös niitä rakenteita ja käytäntöjä, jotka voivat tukea yksilön ja yhteisöjen informaatiohyvinvointia.Hankkeessa on tunnistettu informaatiohyvinvointia tukevia tai sitä heikentäviä tekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi tiedon saavutettavuus, digitaaliset palvelut, viestinnän käytänteet tai yksilölle tarjolla olevat mahdollisuudet navigoida monimutkaisessa informaatioympäristössä.
Tutkimishankkeen tavoitteena on kehittää prosesseja ja toimintatapoja, joilla informaatiohyvinvointia voidaan tukea ja vahvistaa – ei vain teknologian keinoin, vaan myös sosiaalisten ja kulttuuristen ratkaisujen avulla. Hankkeen aineistoa koottiin kolmen sidosryhmätyöpajan kautta sekä totetuttamalla kansalaiskysely (n=1041) syksyllä 2024.
Hanke toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Käyttäytymisen ja viestinnän osaamiskeskus CUBEssa ja hanketta rahoitti Sitra.
Miten informaatioympäristö vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin?
Digitaalinen informaatioympäristö on yhä keskeisempi osa ihmisten arkea, mutta sen vaikutukset hyvinvointiin eivät ole yksiselitteisiä. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu useita hyvinvointia heikentäviä tekijöitä, kuten informaation liiallinen määrä ja informaatioympäristön kaoottisuus ja hallitsemattomuus joiden on nähty liittyvän keskittymisvaikeuksiin, uutisten välttelyyn ja yksinäisyyden kokemuksiin. Myös mis- ja disinformaation haitalliset vaikutukset nousevat esille erityisesti terveystiedon ja käyttäytymisen osalta. Nämä haitat on puolestaan yhdistetty laajemmin luottamuksen heikentymiseen ja vastakkainasettelun ja polarisaation lisääntymiseen yhteiskunnassa. On kuitenkin tärkeää huomata, että digitaalisen informaatioympäristön ja sosiaalisten ongelmien välinen suhde on monimutkainen, ja tutkimusten mukaan suoria syy-seuraus-yhteyksiä on lopulta vaikea osoittaa.
Onneksi hiukan valoisampikin puoli on olemassa. Kansalaiskyselyaineistomme analyysi osoitti, että nykyinen informaatioympäristö tarjoaa mahdollisuuksia hyvinvointia edistäville toimille, kuten yhteisöllisyydelle, vertaistuelle, ja uuden oppimiselle. Aineistosta nousi esille, että sosiaalisen median alustoilla voi saada merkityksellisen yhteyden toisiin ihmisiin. “Saan vertaistukea ja tunteen siitä, etten ole yksin”, totesi eräs vastaajista. Informaatioympäristö tarjoaa paikkoja ja virikkeitä myös luovuudelle ja viihtymiselle vaikka eläinvideoiden parissa.
Lisäksi luotettava ja helposti saavutettava tieto on epävakaassa maailmantilanteessa tärkeä hyvinvoinnin tuki. Informaatioympäristössä on siis hyvinvointia tukevia seikkoja, joita tunnistamalla ja kehittämällä informaatiohyvinvointia on mahdollista tukea.
Miten informaatiohyvinvointia voidaan tukea ja kenen vastuulla se on?
Informaatiohyvinvointi tarkoittaa yksilön ja yhteisön kokemaa hyvinvointia digitaalisessa informaatioympäristössä. Se rakentuu mahdollisuudesta päästä luotettavan ja merkityksellisen tiedon äärelle sekä kokemuksista osallisuudesta, vuorovaikutuksesta ja vaikutusmahdollisuuksista omaan informaatioympäristöön. Erityisesti kriisitilanteet ovat osoittaneet, kuinka tärkeää on, että kansalaiset saavat selkeää ja luotettavaa tietoa sekä voivat säilyttää yhteyden toisiinsa. Informaatiohyvinvointi on olennainen osa yksilön ja yhteiskunnan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sen edistäminen vaatii laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tutkimuksemme mukaan kansalaiset odottavat yhteiskunnallisilta toimijoilta aktiivista roolia informaatiohyvinvoinnin rakentamisessa. Erityisesti paikallisilla ja alueellisilla toimijoilla – kuten kunnilla, hyvinvointialueilla ja oppilaitoksilla – on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaiseksi ihmisten informaatioympäristö muodostuu. Näiden toimijoiden roolia voidaan vahvistaa tarjoamalla konkreettisia työkaluja, kuten positiivisen viestinnän malleja, saavutettavia digipalveluja ja osallistavia käytäntöjä. Kansalaiset odottavat perinteisiltä uutismedioilta puolueetonta ja neutraalia uutisointia, kun taas sosiaalisen median alustoilta toivotaan tehokkaampaa haitallisten sisältöjen hallintaa. Koulujen ja oppilaitosten tehtävänä nähdään medialukutaidon ja kriittisen ajattelun vahvistaminen. Yksilöt kokevat myös itsellään olevan vastuuta: he pitävät tärkeänä positiivista viestintää, hyvää käytöstä, esimerkin näyttämistä, oman informaatioympäristön hallintaa sekä väärinkäytöksistä ilmoittamista.
Suomen digitaalinen kompassi – selonteossa valtioneuvosto on asettanut tavoitteeksi, että Suomi on vuoteen 2030 mennessä digitalisaation kärkimaa Euroopassa kansalaisten digitaalisessa osaamisessa ja sivistyksessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää informaatiohyvinvoinnin rakentamista, joka perustuu yhteistyöhön kaikilla tasoilla – valtiosta kuntiin, kouluista kansalaisiin. Yhteisöllisyys ja vastuun jakaminen eri toimijoiden kesken luovat perustan kestävälle ja osallistavalle informaatioympäristölle.
