Visio
Suomessa jokaisen ihmisen mahdollisuudet kehittää medialukutaitoaan ovat parantuneet.
Mitä on mediakasvatus?
Mediakasvatuksessa käsitellään eri näkökulmista mediavälineitä ja niiden käyttöä, analysoidaan erilaisia mediasisältöjä ja tarkastellaan laajemmin meitä jatkuvasti ympäröivän median vaikutuksia ihmisten toimintaan, kasvuun ja hyvinvointiin.
Sanastoa
Suomessa on pieneen kokoomme nähden runsaasti eri aloja ja sektoreita, joissa tehdään mediakasvatusta. Koulujen ja varhaiskasvatuksen lisäksi mediakasvatus on osa nuorisotyötä, kirjastojen toimintaa, sitä tekevät useat järjestöt, media-alan organisaatiot ja yksityinen sektori. Suomessa tehdään paljon myös elokuvakasvatukseen, pelikasvatukseen ja taidekasvatukseen liittyvää toimintaa, jossa mediakasvatus on läsnä.
Mediakasvatus
Mediakasvatuksella vahvistetaan medialukutaitoa: sellaisia tietoja, taitoja ja ymmärrystä, joita tarvitaan median tulkinnassa, tuottamisessa ja itseilmaisussa sekä median käyttämisessä ja oman mediasuhteen tarkastelussa.
Mediakasvatus voi olla strukturoitua ohjausta, opetusta tai sisällöntuottamista mediasta ja median avulla. Se voi olla myös spontaania kohtaamista ja keskustelua erilaisten mediasisältöjen ja -ympäristöjen äärellä. Mediaan liittyvien keskustelujen avulla voidaan sanallistaa ja hahmottaa median roolia, vaikutuksia ja mahdollisuuksia yhteiskunnassa ja yksilöiden elämässä. Mediakasvatukseen kytkeytyy ajan myötä uusia asioita ja vanhoja jää pois, koska teknologia kehittyy ja yhteiskunnan arvot ja kulttuuri muuttuvat. Tästä syystä mediakasvatukseen liittyy usein kokeilua ja kehittämistä.
Mediasuhde
Mediasuhde on henkilökohtainen, mediasisältöihin ja median käyttöön liittyvien tunteiden, tapojen ja mieltymysten summa. Mediasuhde ei ole staattinen, vaan erilaiset kokemukset ja keskustelut muovaavat suhdetta mediakulttuuriin ja -ympäristöihin.
Mediakasvatus tukee oman mediasuhteen muodostamista ja reflektointia: oman toiminnan kyseenalaistamista, tunteiden tunnistamista, tulkinnoista neuvottelua ja sitä kautta tiedon ja ilmiöiden monimutkaisuuden hyväksymistä. Oman mediasuhteen tunnistaminen ja tiedostaminen on lähtökohta myös mediakasvattajana toimimiselle.
Mediakulttuuri
Media on nykykulttuurissa keskeisessä asemassa. Mediakulttuuri on toisaalta globaalia, taloudellisesti merkittävää liiketoimintaa, toisaalta yksittäisiä mediasisältöjä ja osa jokapäiväistä arkeamme erilaisten mediateknologioiden kautta. Mediasisällöt ja -välineet tuottavat uusia sosiokulttuurisia ilmiöitä, jotka liittyvät esimerkiksi ajankäyttöön tai tapoihin joilla viestimme muille.
Inklusiivinen mediakasvatus
Inklusiivisella mediakasvatuksella tarkoitetaan nuorten sosiaalisen hyvinvoinnin ja osallisuuuden tukemista mediataitojen ja mediakasvatuksen keinoin. Inklusiivisen mediakasvatuksen keskeinen päämäärä on niin ikään luoda nuorille kokemus yhteisöllisyydestä ja siitä, että heistä välitetään, sillä nämä kokemukset ovat olennaisia siinä, että ihminen kokee olevansa osa jotakin yhteisöä ja yhteiskuntaa.
Inklusiivisen mediakasvatuksen mallia hyödynnetään erityisesti työpajatoiminnassa, jossa avaintekijöitä ovat turvallinen tila, välittävä vuorovaikutus, luottamus nuoren kyvykkyyteen, luova mediatekeminen sekä nuoren autenttinen toimijuus. Nämä viisi avaintekijää voivat kasvattaa nuorten motivaatiota ja rohkeutta osallistua medioituneeseen yhteiskuntaamme, lisätä heidän kykyjään olla mukana yhteiskunnassa työpajatoiminnassa kehittyvien mediataitojen ja -lukutaidon ansiosta sekä tarjota myönteisiä kokemuksia yhteiskuntaan kuulumisesta.
Mediataidot
Toisinaan medialukutaidon lisäksi tai sijaan puhutaan laajemmin mediataidoista. Mediataidot ovat nyky-yhteiskunnan kansalaistaitoja. Mediataitoja ovat esimerkiksi mediatuottaminen, mediasisältöjen tulkinta, medialaitteiden käyttötaidot, tiedonhaun taidot, kriittisyys mediavälitteistä informaatiota kohtaan, mediavälitteiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, sosiaalinen ja poliittinen osallisuus ja vaikuttaminen median kautta sekä median käyttö elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukena.
Vahvat mediataidot tukevat yksilön autonomiaa: kriittistä ja luovaa ajattelua, esteettistä makua ja osallisuutta. Mediataidot eivät ole yksinomaan yksilön taitoja, vaan niillä on myös sosiaalinen ja laajempi yhteiskunnallinen ulottuvuus: yhteiskunnan jäsenten vahvat mediataidot voidaan nähdä myös demokratiaa vahvistavana tekijänä.
Mediakasvatus Suomessa
Kansalliset mediakasvatuslinjaukset
Vuonna 2019 opetus ja kulttuuriministeriö (OKM) julkaisi Medialukutaito Suomessa -linjausasiakirjan, jossa esitellään kansallisia medialukutaidon suuntaviivoja. Nämä linjaukset pyrkivät selkeyttämään mediakasvatuksen toimijakenttää ja kuvaamaan suomalaisen mediakasvatuksen vahvuuksia, arvoja ja periaatteita. Linjaukset ohjaavat myös Mediakasvatusseuran toimintaa.
Päätavoitteet
Suomessa jokaisen ihmisen mahdollisuudet kehittää medialukutaitoaan ovat parantuneet.
Toimenpide-ehdotukset
Linjauksissa esitetään useita tavoitteiden saavuttamista tukevia toimenpide-ehdotuksia:
- Suomessa toteutetaan sisällöllisesti, näkökulmiltaan, kohderyhmiltään sekä maantieteellisesti kattavaa mediakasvatusta.
- Suomessa toteutetaan laadukasta, merkityksellistä ja yhdenvertaista mediakasvatusta. Mediakasvatuksen laatua arvioidaan ja kehitetään tutkimusperustaisesti.
- Suomessa toteutetaan systemaattista ja pitkäjänteistä mediakasvatusta.