Mediakasvatus

Mediakasvatus on kasvatuksen ja opetuksen alue, jossa opitaan havaitsemaan ja tarkastelemaan median vaikutuksia ja merkityksiä yksilöille ja yhteiskunnille. Lisäksi se on kasvatus- ja viestintätieteellinen, poikkitieteellinen tutkimusalue. Olemme koonneet alle muutamia mediakasvatuksen peruskäsitteitä sekä tietoa suomalaisesta mediakasvatuksen kentästä ja tutkimuksesta.

Mitä on mediakasvatus?

Mediakasvatuksessa on kyse paitsi mediavälineistä ja niiden käytöstä, myös mediasisällöistä ja niiden analysoinnista sekä laajemmin arjen medioitumisen tarkastelusta osana ihmisten kasvua ja hyvinvointia. Näitä kaikkia voidaan lähestyä sekä teknologian, itseilmaisun että yhteiskunta- ja kulttuurikriittisyyden näkökulmasta.

Mediakasvatus

Mediakasvatuksen avulla edistetään ja vahvistetaan yhteiskunnan jäsenten, niin lasten kuin aikuistenkin, valmiuksia ja taitoja mediakulttuurissa elämiseen. Sillä pyritään tukemaan yksilön osallisuutta, oman mediasuhteen tiedostamista, kriittistä medialukutaitoa ja hyvinvointia.

Mediakasvatus on usein jatkuvaa kokeilua ja kehittämistä, koska mediakasvatuksen rajat muuttuvat arjen medioitumisen myötä. Mediakasvatus voi olla strukturoitua: ohjausta, opetusta tai sisällöntuottamista mediasta ja median avulla. Arjessa se voi näyttäytyä myös kohtaamisena ja keskusteluna erilaisen mediasisältöjen ja -ympäristöjen äärellä. Mediakasvatuksellisten keskustelujen avulla voidaan sanallistaa ja hahmottaa median roolia, vaikutuksia ja mahdollisuuksia yhteiskunnassa ja yksilöiden elämässä.

Mediasuhde

Mediasuhde on henkilökohtainen, mediasisältöihin ja median käyttöön liittyvien tunteiden, suhtautumistapojen ja mieltymysten summa. Mediasuhteen kehittyminen on prosessi, jossa yksilö tuntee, tulkitsee ja merkityksellistää mediakulttuuria ja sen ilmiöitä. Mediasuhde ei ole staattinen, vaan erilaiset kokemukset ja keskustelut muovaavat suhdetta mediakulttuuriin ja -ympäristöihin.

Mediakasvatus tukee oman mediasuhteen muodostamista ja reflektointia: oman toiminnan kyseenalaistamista, tunteiden tunnistamista, tulkinnoista neuvottelua ja sitä kautta tiedon ja ilmiöiden monimutkaisuuden hyväksymistä. Oman mediasuhteen tunnistaminen ja tiedostaminen on lähtökohta myös mediakasvattajana toimimiselle. 

Mediataidot

Mediataidot ovat nyky-yhteiskunnan kansalaistaitoja. Mediataitoja ovat esimerkiksi mediatuottaminen, mediasisältöjen tulkinta, medialaitteiden käyttötaidot, tiedonhaun taidot, kriittisyys mediavälitteistä informaatiota kohtaan, mediavälitteiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, sosiaalinen ja poliittinen osallisuus ja vaikuttaminen median kautta sekä median käyttö elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukena. 

Vahvat mediataidot tukevat yksilön autonomiaa: kriittistä ja luovaa ajattelua, esteettistä makua ja osallisuutta. Mediataidot eivät ole yksinomaan yksilön taitoja, vaan niillä on myös sosiaalinen ja laajempi yhteiskunnallinen ulottuvuus: yhteiskunnan jäsenten vahvat mediataidot voidaan nähdä myös demokratiaa vahvistavana tekijänä.

Mediakulttuuri

Media on nykykulttuurissa keskeisessä asemassa. Mediakulttuuri on toisaalta globaalia, taloudellisesti merkittävää liiketoimintaa, yksittäisiä mediasisältöjä sekä osa jokapäivistä arkeamme erilaisten mediateknologioiden kautta. Mediasisällöt ja -välineet tuottavat uusia sosiokulttuurisia ilmiöitä, jotka liittyvät esimerkiksi ajankäyttöön tai sosiaalisiin konventioihin, kuten tapohin joilla viestimme muille.

Mediakasvatus Suomessa

Suomessa on maan pieneen kokoon nähden runsaasti eri aloja ja sektoreita, joissa tehdään mediakasvatusta. Koulujen ja varhaiskasvatuksen lisäksi mediakasvatus on osa nuorisotyötä, kirjastojen toimintaa, sitä tekevät useat järjestöt, media-alan organisaatiot ja yksityinen sektori. Suomessa tehdään paljon myös elokuvakasvatukseen, pelikasvatukseen ja taidekasvatukseen liittyvää toimintaa, jossa mediakasvatus on läsnä.